Mentiin tänään eläinlääkäriin hakemaan toisia rokotuksia. Vastaanotossa huomattiin sitten, että oh hoh, Tora onkin vasta 15 viikkoa huomenna. :D Olen tuijottanut sokeasti blogin viikkoja ja näköjään itselleni on tapahtunut pikku viikkovirhe tuolla 12 viikon aikana. :D No ei se mitään, hieno juttu, onpahan sosiaalistamiskautta jäljellä sitten vähän enemmän!
HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Tässä videopätkä hihalla leikkimisestä:
keskiviikko 31. joulukuuta 2008
tiistai 30. joulukuuta 2008
15 viikkoa ja 5 päivää, Tampereella taas.
Tuntuu olevan pelkkää juhlimista, huomenna uusi vuosi... ei oikein jaksaisi edes, vaan haluaisin keskittyä jo normaaliin arkeen välillä koiran koulutuksineen ja jumppatuokioineen. Ja nuo jouluruuat, huh huh, pois kaikki.
Alkuviikko lähti heti "hienosti" liikkeelle Porissa kun heräsin yöllä hammassärkyyn. Aamulla huonosti nukutun yön jälkeen oli pakko lähteä hammaslääkäriin. Reilu tunnin kidutuksen jälkeen olo oli kerta kaikkiaan huono ja kipu sitä luokkaa, että päätimme jäädä Poriin vielä yöksi sen varalta, että pitää lähteä uudelleen lääkäriin. Onneksi kipu meni ohi ja toivottavasti pysyy poissa ja minä säästyn juurihoidolta :S .
Kävimme Porissa hallilla treenailemassa parikin kertaa kaiken juhlimisen keskellä. :) Lisäilen videot heti kun You Tube suostuu siihen, tänään ei ole onnistunut yhdenkään videon lisääminen. Hihalla leikittiin...
Tulimme tänään takaisin Tampereelle ja heti kotiin päästyäni lähdin Lielahteen treenaamaan Tamskin jäsenten seurassa. Otin kaikki kolme koiraa mukaan ja tuntui joka karvakuonolla olevan ylimääräistä virtaa. Pelkästään autolta kentälle siirtyminen oli jo suoritus; kaksi koiraa remmissä, toinen ei osaa kävellä :D yksi koira juoksentelee sadan metrin päässä miten sattuu ja yhdessä kädessä on treenikassi.
Sidoin koirat heti kentälle päästyäni maalitolppaan ja vedin hermosavut.
Treenit menivät silti ihan kivasti. Tora kyllä meinasi lähteä juoksentelemaan ympäri kenttää pari kertaa, mutta tuli kutsusta takaisin. "Omalle paikalle" tuleminen on vähän hankalaa nykyään jo, koska pentu on oppinut että joutuu odottelemaan. Ei auta vaikka tarjoan nakkia. Treenaaminen on kivempaa. Hyvin on oppi mennyt perille. Kontaktikävely oli edelleen poikittamista ja namin kanssa matalalla menoa, leikkiminen oli TODELLA riehakasta.
Mitäs muuta, niin, huomenna on rokotukset. Eipä tuolla Porissa ollessa muuta tapahtunut. Yläkerran ulisevaan mäyräkoiraan tutustuttiin tänään ja se oli Toran mielestä tosi nasta kaveri.
Ai niin, ja autosta Tora meinaa karata heti kun ovi aukeaa, mutta niskapersotteella olen palauttanut pari kertaa ja nyt alkaa vähän jo mennä jakeluun asti. Nukkuminen oli Porissa surkeaa, herätyksiä n. 3h välein. Taisi olla vähän tylsää.
Alkuviikko lähti heti "hienosti" liikkeelle Porissa kun heräsin yöllä hammassärkyyn. Aamulla huonosti nukutun yön jälkeen oli pakko lähteä hammaslääkäriin. Reilu tunnin kidutuksen jälkeen olo oli kerta kaikkiaan huono ja kipu sitä luokkaa, että päätimme jäädä Poriin vielä yöksi sen varalta, että pitää lähteä uudelleen lääkäriin. Onneksi kipu meni ohi ja toivottavasti pysyy poissa ja minä säästyn juurihoidolta :S .
Kävimme Porissa hallilla treenailemassa parikin kertaa kaiken juhlimisen keskellä. :) Lisäilen videot heti kun You Tube suostuu siihen, tänään ei ole onnistunut yhdenkään videon lisääminen. Hihalla leikittiin...
Tulimme tänään takaisin Tampereelle ja heti kotiin päästyäni lähdin Lielahteen treenaamaan Tamskin jäsenten seurassa. Otin kaikki kolme koiraa mukaan ja tuntui joka karvakuonolla olevan ylimääräistä virtaa. Pelkästään autolta kentälle siirtyminen oli jo suoritus; kaksi koiraa remmissä, toinen ei osaa kävellä :D yksi koira juoksentelee sadan metrin päässä miten sattuu ja yhdessä kädessä on treenikassi.
Sidoin koirat heti kentälle päästyäni maalitolppaan ja vedin hermosavut.
Treenit menivät silti ihan kivasti. Tora kyllä meinasi lähteä juoksentelemaan ympäri kenttää pari kertaa, mutta tuli kutsusta takaisin. "Omalle paikalle" tuleminen on vähän hankalaa nykyään jo, koska pentu on oppinut että joutuu odottelemaan. Ei auta vaikka tarjoan nakkia. Treenaaminen on kivempaa. Hyvin on oppi mennyt perille. Kontaktikävely oli edelleen poikittamista ja namin kanssa matalalla menoa, leikkiminen oli TODELLA riehakasta.
Mitäs muuta, niin, huomenna on rokotukset. Eipä tuolla Porissa ollessa muuta tapahtunut. Yläkerran ulisevaan mäyräkoiraan tutustuttiin tänään ja se oli Toran mielestä tosi nasta kaveri.
Ai niin, ja autosta Tora meinaa karata heti kun ovi aukeaa, mutta niskapersotteella olen palauttanut pari kertaa ja nyt alkaa vähän jo mennä jakeluun asti. Nukkuminen oli Porissa surkeaa, herätyksiä n. 3h välein. Taisi olla vähän tylsää.
sunnuntai 28. joulukuuta 2008
7. viikon harjoitukset
Sivulletulo ja askeleet eteen + taakse
Kyllä sujuu! Liiankin hyvin. Pentu on jatkuvasti menossa sivulta johonkin suuntaan. :D Nami on kädessä edelleen, mutta käsi normaaliasennossa. Välillä nousee taaksepäin mentyään istumasta seisomaan. Pitää olla tarkkana ettei palkka tule väärästä asennosta. Selvästi huomaa miten näiden askeleiden ansiosta sivulletulon ja varsinkin takapään käyttö sivulletullessa on parantunut.
Kontaktikävely
Tämän viikon aikana ollut poikittamista. Olen auttanut enemmän nyt namilla tai yrittänyt kuljettaa seinän vierustaa pitkin.
Eteentulo luoksetulossa
Tämä liike on alkanut sujumaan paremmin. Olen antanut myös ruuan tästä asennosta, vaikka katseen saaminen ja lähellä edessä istuminen ruokakuppi kädessä on aika hankalaa.
Maahanmeno
Jatkettu on käsiavulla.
Kaukot istu-seiso-istu
Olen osittain edessä nyt, mutta kyykyssä. Istuminen onnistuu suurimmaksi osaksi takajalkoja liikuttamatta. Edelleen namin antamisessa ongelmia, koska niitä tarvitaan paljon koko ajan etteivät jalat liiku.
Nouto (lelun) + leikkiminen
Onnistuu sisätiloissa melko hyvin, mutta hidastelee vähän takaisin tullessa ja aloittaa pörinät jo metrin päässä (+ tapporavistelut). Ulkona on alkanut leikkiä tosi hyvin narukongin kanssa ja tälläkin on tehty noutoja (remmissä).
Ensi viikon suunnitelmia:
- Sivulletulo ja enemmän askeleita, 1-3 + käännökset oikea ja vasen. Kokeilin äsken nurkassa vasempaan käännöstä ja se oli ihan ok.
- Kontaktikävelyä lisää, seinien vierustaa pitkin ja ilman namiapua katsetta hakien.
- Kaukoissa pitäisi siirtyä pennun eteen ja keksiä miten nami ilmestyy tyhjään käteen...
- Jos ehtii niin seisomista voisi aloitella, katsotaan nyt.
- Jälkeäkin pitäisi ehtiä tekemään jossain välissä.
Muuta:
- Treeniä ihmishälinässä vain lisää. Tänäänkin lenkillä jäi neljä ihmistä hössöttämään ja annoin Toralle luvan käydä morjestamassa. Huomion arvoista oli se, että joka moikkauksen jälkeen Tora tuli luokseni ja änkesi sivulle istumaan. :D Palkkasin. Huonon lenkin johdosta menimme vielä kaupungille kävelykadulle illalla ja pidin Toraa jopa irti siellä hetken aikaa. Palkkasin siitä, ettei pentu mennyt ihmisten luokse, ruualla, tietysti. :)
- Haukkuminen. Tora haukahtelee (1-3 kertaa) jos sitä pelottaa tai se on innoissaan. Pelottavia juttuja: jos yksi ihminen kävelee pimeässä vaikkapa tiellä, se on pelottavaa. Varjot, minun ja Toran, se vasta on pelottava juttu. Äänet pimeässä, koira haukahtaa jossain. Häntä on aivan alhaalla, ei ryntäile mihinkään, mutta on sen näköinen että pelottaa. Pitäisi kai kävellä tuolla pimeässä sellaisilla paikoilla joissa tulee vain yksi ihminen vastaa.. helppoa?? Innostavat asiat, joissa haukku tulee: joku tulee kotiin, vapautan Hiskin ja Josen esim. paikallaolosta (Tora luulee että tapahtuu jotain älyttömän hienoa), joskus leikin yhteydessä, jos joku koira haukahtelee tai ulvoo. Olen puuttunut sanomalla ä-ä tylsistyneen vihaisesti ja jatkanut sitä mitä olen tai olemme olleet tekemässä.
Kyllä sujuu! Liiankin hyvin. Pentu on jatkuvasti menossa sivulta johonkin suuntaan. :D Nami on kädessä edelleen, mutta käsi normaaliasennossa. Välillä nousee taaksepäin mentyään istumasta seisomaan. Pitää olla tarkkana ettei palkka tule väärästä asennosta. Selvästi huomaa miten näiden askeleiden ansiosta sivulletulon ja varsinkin takapään käyttö sivulletullessa on parantunut.
Kontaktikävely
Tämän viikon aikana ollut poikittamista. Olen auttanut enemmän nyt namilla tai yrittänyt kuljettaa seinän vierustaa pitkin.
Eteentulo luoksetulossa
Tämä liike on alkanut sujumaan paremmin. Olen antanut myös ruuan tästä asennosta, vaikka katseen saaminen ja lähellä edessä istuminen ruokakuppi kädessä on aika hankalaa.
Maahanmeno
Jatkettu on käsiavulla.
Kaukot istu-seiso-istu
Olen osittain edessä nyt, mutta kyykyssä. Istuminen onnistuu suurimmaksi osaksi takajalkoja liikuttamatta. Edelleen namin antamisessa ongelmia, koska niitä tarvitaan paljon koko ajan etteivät jalat liiku.
Nouto (lelun) + leikkiminen
Onnistuu sisätiloissa melko hyvin, mutta hidastelee vähän takaisin tullessa ja aloittaa pörinät jo metrin päässä (+ tapporavistelut). Ulkona on alkanut leikkiä tosi hyvin narukongin kanssa ja tälläkin on tehty noutoja (remmissä).
Ensi viikon suunnitelmia:
- Sivulletulo ja enemmän askeleita, 1-3 + käännökset oikea ja vasen. Kokeilin äsken nurkassa vasempaan käännöstä ja se oli ihan ok.
- Kontaktikävelyä lisää, seinien vierustaa pitkin ja ilman namiapua katsetta hakien.
- Kaukoissa pitäisi siirtyä pennun eteen ja keksiä miten nami ilmestyy tyhjään käteen...
- Jos ehtii niin seisomista voisi aloitella, katsotaan nyt.
- Jälkeäkin pitäisi ehtiä tekemään jossain välissä.
Muuta:
- Treeniä ihmishälinässä vain lisää. Tänäänkin lenkillä jäi neljä ihmistä hössöttämään ja annoin Toralle luvan käydä morjestamassa. Huomion arvoista oli se, että joka moikkauksen jälkeen Tora tuli luokseni ja änkesi sivulle istumaan. :D Palkkasin. Huonon lenkin johdosta menimme vielä kaupungille kävelykadulle illalla ja pidin Toraa jopa irti siellä hetken aikaa. Palkkasin siitä, ettei pentu mennyt ihmisten luokse, ruualla, tietysti. :)
- Haukkuminen. Tora haukahtelee (1-3 kertaa) jos sitä pelottaa tai se on innoissaan. Pelottavia juttuja: jos yksi ihminen kävelee pimeässä vaikkapa tiellä, se on pelottavaa. Varjot, minun ja Toran, se vasta on pelottava juttu. Äänet pimeässä, koira haukahtaa jossain. Häntä on aivan alhaalla, ei ryntäile mihinkään, mutta on sen näköinen että pelottaa. Pitäisi kai kävellä tuolla pimeässä sellaisilla paikoilla joissa tulee vain yksi ihminen vastaa.. helppoa?? Innostavat asiat, joissa haukku tulee: joku tulee kotiin, vapautan Hiskin ja Josen esim. paikallaolosta (Tora luulee että tapahtuu jotain älyttömän hienoa), joskus leikin yhteydessä, jos joku koira haukahtelee tai ulvoo. Olen puuttunut sanomalla ä-ä tylsistyneen vihaisesti ja jatkanut sitä mitä olen tai olemme olleet tekemässä.
lauantai 27. joulukuuta 2008
15 viikkoa ja 2 päivää
Jouluaattona: väsynyt Tora meni nukkumaan Ramin kassiin, koska kevythäkki jäi autoon kun tulimme kotiin.
Vieraat olivat NIIIN kivoja.Yhtä lentoa tämä joulu. Tänään lähdetään ehkä vielä Poriin ja illalla juhlimaan. Töitäkin olen yrittänyt ehtiä tekemään kaiken häsellyksen keskellä. Eilen oltiin Ramin äidin luona kylässä, Tora tietenkin mukana kevythäkkeineen. Oonakin käväisi kylässä.
Ollaan sitä silti ehditty treenatakin. Porissa kävin jouluaattonakin hallilla ottamassa vähän tottista ja hihallakin leikittiin. Videoita yritän juuri ladata, mutta saa nähdä ehdinkö niitä tänään enää lisäämään. Narukongi on Toran mielestä maailman hienoin lelu ja sen perässä kyllä juostaan ja kiskotaan hulluna äristen. Olen yrittänyt käyttää lelupalkkaa myös sivulletulossa. Kontaktikävely on pari päivää ollut ihme haahuilua vinossa, johtunee sivulletulon ja askeleiden opettelusta. Tora hiihtää sivulletullessakin eteen ja taakse ellei namia tule tarpeeksi nopeasti. Käskysanat ovat siis aivan hukassa vielä, toimitaan vain ilman mitään käsitystä siitä mitä on pyydetty tekemään. Pääasia silti, että pennulla on hauskaa. :D
Videossa joululahjojen avaamista.
torstai 25. joulukuuta 2008
15 viikkoa ja 1 päivä
Nukkumisaika 01.00-7.30
Menossa siskon luo aamukahville. Eilinen kyläreissu sujui hyvin. Tänään lähdemme Tampereelle.
Menossa siskon luo aamukahville. Eilinen kyläreissu sujui hyvin. Tänään lähdemme Tampereelle.
15 viikkoa, Hyvää Joulua!
Kylässä on käyty ahkeraan täällä Porissa vanhempieni luona ja tänään ollaan menossa kummitätini luokse. Olen kuljettanut kevythäkkiä mukanani, jotta voin tunkea Toran siankorvan tai puruluun kanssa häkkiin rauhoittumaan aina välillä. Hyvin se onkin siellä viihtynyt ja käyttäytynyt muutenkin rauhallisesti, verrattuna Hiskiin. Pappakin sanoi, että onpa rauhallinen koira.
Viime yö meni kyllä ihan pipariksi Toran nukkumisen kannalta. Menimme nukkumaan vasta kolmelta yöllä ja Tora herätti neljältä ensimmäisen kerran. Sen jälkeen oli herätys puoli kahdeksalta, mutta Rami hoisi sen ja sain nukkua vähän pidempään. Taisi siankorvat ja pukin sylissä istuminen olla pikku Torakalle liikaa... :D
Huomasin jouluaattona että Tora osaa sivulletulon ja askeleen taaksepäin ilman käsiapua. :) Nyt se sitten tunkeaa sitä peruutusta joka väliin ja korjailee paikkaa sivulla, mutta se kuuluu asiaan. Kävimme treenailemassa hallilla eilen ja tänään. Videoita tulossa.
"Saa*tna sentää, mamma näyttää jotai käsimerkkiä. Pitää vissiin käyttäytyä ku joku joulupukki o tulosa."
"Täsä mä ny olen, sen pukin sylissä. Kyl mua aikalail jännittiki."
"Mut sitte mä sain repiä paperia kerranki iha luva kans, voi että se oli kivaa, olis ain joulu!"
maanantai 22. joulukuuta 2008
14 viikkoa ja 5 päivää, nukuimme koko yön!

Pakolliset kuusikuvat. Sorry, ilman salamaa...Tai no koko yön.. kahdesta yhdeksään ja minulle se on koko yö. :D Jees! Ja tämä oli jo toinen yö kun nukumme putkeen aamuun asti. Eilen en vain ehtinyt kirjoittaa joulukiireistä johtuen.
Ei ehditty eilen mihinkään treenailemaan, joten otettiin kotona pakolliset kuviot. Lenkillä tuli kaksi koiraa ihan metrin päähän ihmettelemään kun otin kontaktikävelyä. Tora katsoi molempia koiria, mutta jatkoi sitten kanssani touhuamista ja koska minulla oli mukana osa ruuasta, katsoin parhaaksi palkita pennun samantien.
Joulukuusi tuotiin eilen sisälle ja illalla koristelin sen. Toraa olen joutunut kieltämään jo useampaan kertaan joulukuusen syömisestä. Kuusenpallo suussa se eilenkin olohuoneessa juoksenteli.
Jätin Toran eilen kevythäkkiin kahdeksi tunniksi kun lähdin kaupoille.
Tänään lähdetään Poriin.
sunnuntai 21. joulukuuta 2008
14 viikkoa ja 3 päivää, Operaatio Bauhaus

Iltapäivällä lähdimme hakemaan kuusta kohteena Pirkkalan Bauhaus. 15e kuusi osoittautuikin oikein hyväksi, tuuheita olivat ja muutenkin sopivan kokoisia. Parasta ostosreissussa oli kuitenkin se, että jo parkkipaikalla minulle tuli myyjä sanomaan, että liikkeeseen saa ottaa koiria. Ja eikun treenaamaan...
Ensimmäinen pitkä luoksetulo, tarkoitus tulla suoraan eteen, kädessäni on ruokakuppi.
Harmi, etten onnistunut laittamaan tätä tänne hidastettuna, se oli tarkoitus. :D

lauantai 20. joulukuuta 2008
6. viikon harjoitukset
1. Katsekontaktin pidentäminen
Ei olla ehditty keskittyä tähän. Normaalisti vaadittu katsetta.
2. Maahanmeno ja siellä pysyminen
Maahanmenoja otettu nyt enemmän. Pysymistä maassa ei olla tehty niin paljoa. Edelleen vien käsimerkillä maahan ja vien vaikka vuoden jos tarve vaatii. :D Takajalkoja tarkkailen... En pidä kiirettä käsimerkin poiston kanssa kun tuntuu noissa muissa jutuissa olevan niin paljon pilkunviilausta. Tora tuntuisi menevän mieluiten maahan etu ja takapää yhtäaikaa kuin etupää edellä. Eikä se haittaa, mutta ne takajalat haluaisin pysyvän paikoillaan.
3. Nouto, leikkiminen
Onnistunut selvästi paremmin. Pystyy leikkimään vaikka olisi saanut namipalkkaa ennen leikkiä. Lelujen takaisintuonti onnistunut sisätiloissa muutamia kertoja käteen asti, mutta miettien. Remmissä ollaan tehty, mutta ei tätä hommaa tarpeeksi olla harjoiteltu. Pitää jopa lelua suussaan jo hetken vaikka irroitan itse lelusta. (ollut sitä paimennusongelmaa pysähtyneen lelun kanssa)
4. Sivulletulo ja askel eteen + taakse.
Näitä on tehty aika paljon. Varsinkin sivulletuloa. Askel eteen onnistuu myös ilman namiapua, mutta tällöin pentu hyppää käteen kiinni liikkeelle lähdettäessä. Taaksepäin namiavulla onnistuu hyvin, ilman namiapua en ole edes koittanut tehdä.
5. Kontaktikävely
Tätä ollaan edelleen tehty ehkä eniten. Nyt enemmän niin että namikäsi on selän takana. Myös pysähtymistä otettu jonkin verran. Istuu kun namikäsi sivulla.
7. Luoksetulo ja eteentulo. Luoksetuloja on nyt tehty vain kerran (yritetty saada pentu eteen ruokakupilla ulkona ja se oli vaikeaa). Ruokailuissa olenkin tuon vuoksi keskittynyt nyt pennun eteen ottamiseen niin että ohjaan vasemmalla kädellä pennun eteen ja oikeassa pidän ruokakuppia edessäni. Mielestäni eilen pentu hokasi asian jo paremmin, eikä sählännyt niin kauheasti.
9. Kaukokäskyt seiso-istu-seiso
Tätä on tehty yhtä paljon kuin kontaktikävelyä. Koska nameja pitää olla yhdessä kädessä mahdollisimman monta, on palkkaus hankalaa. Namit tuppaavat tippumaan kädestä tai sitten niitä ei saa tarpeeksi äkkiä pennun suuhun. Jos nameja ei ole kädessä, asentojen vaihdot menevät ihan pipariksi. Siltikin, kaiken säätämisen jälkeen, totean että asentojen vaihdot ovat alkaneet sujua hieman paremmin näiden muutaman päivän aikana kun tätä ollaan harjoiteltu. Edelleen takajalat liikkuvat helposti istumaan mennessä, mutta hitaasti kättä taaksepäin viemällä ja käskynä piiiiiiiiiitkätaaaaaaaaaaaaaakse auttaa asiaan. Myös viretila pitää olla vähän matalampi tai muuten tuloksena on pelkkää heilumista.
Ensi viikon suunnitelmia:
- Jatkan edellisten harjoittelua, mutta luoksetuloja pitää alkaa ottamaan keinolla millä hyvänsä. :D Ja suoraan eteen! Ramista ei viikonlopun aikana ole ollut tässä asiassa apua kun Oona on täällä eikä muksun kaitseminen ja koirankoulutuksessa avustaminen yhdessä tunnu minusta hyvältä ajatukselta.
- Kontaktikävelyssä ajattelin aloittaa taaksepäin kävelemisen jos vain aika riittää kaikelta muulta.
- Kaukoissa haluaisin päästä vasemman käden avusta eroon. Tällä hetkellä vasen käsi pitää pentua "paikoillaan". Pennun eteen siirtymisellä en pidä kiirettä, koska siitä asennosta en sitten enää näe kunnolla takajalkoja.
- Leikkimistä palkaksi silloin tällöin.
Muuta:
Kynsien leikkausta :)
Ei olla ehditty keskittyä tähän. Normaalisti vaadittu katsetta.
2. Maahanmeno ja siellä pysyminen
Maahanmenoja otettu nyt enemmän. Pysymistä maassa ei olla tehty niin paljoa. Edelleen vien käsimerkillä maahan ja vien vaikka vuoden jos tarve vaatii. :D Takajalkoja tarkkailen... En pidä kiirettä käsimerkin poiston kanssa kun tuntuu noissa muissa jutuissa olevan niin paljon pilkunviilausta. Tora tuntuisi menevän mieluiten maahan etu ja takapää yhtäaikaa kuin etupää edellä. Eikä se haittaa, mutta ne takajalat haluaisin pysyvän paikoillaan.
3. Nouto, leikkiminen
Onnistunut selvästi paremmin. Pystyy leikkimään vaikka olisi saanut namipalkkaa ennen leikkiä. Lelujen takaisintuonti onnistunut sisätiloissa muutamia kertoja käteen asti, mutta miettien. Remmissä ollaan tehty, mutta ei tätä hommaa tarpeeksi olla harjoiteltu. Pitää jopa lelua suussaan jo hetken vaikka irroitan itse lelusta. (ollut sitä paimennusongelmaa pysähtyneen lelun kanssa)
4. Sivulletulo ja askel eteen + taakse.
Näitä on tehty aika paljon. Varsinkin sivulletuloa. Askel eteen onnistuu myös ilman namiapua, mutta tällöin pentu hyppää käteen kiinni liikkeelle lähdettäessä. Taaksepäin namiavulla onnistuu hyvin, ilman namiapua en ole edes koittanut tehdä.
5. Kontaktikävely
Tätä ollaan edelleen tehty ehkä eniten. Nyt enemmän niin että namikäsi on selän takana. Myös pysähtymistä otettu jonkin verran. Istuu kun namikäsi sivulla.
7. Luoksetulo ja eteentulo. Luoksetuloja on nyt tehty vain kerran (yritetty saada pentu eteen ruokakupilla ulkona ja se oli vaikeaa). Ruokailuissa olenkin tuon vuoksi keskittynyt nyt pennun eteen ottamiseen niin että ohjaan vasemmalla kädellä pennun eteen ja oikeassa pidän ruokakuppia edessäni. Mielestäni eilen pentu hokasi asian jo paremmin, eikä sählännyt niin kauheasti.
9. Kaukokäskyt seiso-istu-seiso
Tätä on tehty yhtä paljon kuin kontaktikävelyä. Koska nameja pitää olla yhdessä kädessä mahdollisimman monta, on palkkaus hankalaa. Namit tuppaavat tippumaan kädestä tai sitten niitä ei saa tarpeeksi äkkiä pennun suuhun. Jos nameja ei ole kädessä, asentojen vaihdot menevät ihan pipariksi. Siltikin, kaiken säätämisen jälkeen, totean että asentojen vaihdot ovat alkaneet sujua hieman paremmin näiden muutaman päivän aikana kun tätä ollaan harjoiteltu. Edelleen takajalat liikkuvat helposti istumaan mennessä, mutta hitaasti kättä taaksepäin viemällä ja käskynä piiiiiiiiiitkätaaaaaaaaaaaaaakse auttaa asiaan. Myös viretila pitää olla vähän matalampi tai muuten tuloksena on pelkkää heilumista.
Ensi viikon suunnitelmia:
- Jatkan edellisten harjoittelua, mutta luoksetuloja pitää alkaa ottamaan keinolla millä hyvänsä. :D Ja suoraan eteen! Ramista ei viikonlopun aikana ole ollut tässä asiassa apua kun Oona on täällä eikä muksun kaitseminen ja koirankoulutuksessa avustaminen yhdessä tunnu minusta hyvältä ajatukselta.
- Kontaktikävelyssä ajattelin aloittaa taaksepäin kävelemisen jos vain aika riittää kaikelta muulta.
- Kaukoissa haluaisin päästä vasemman käden avusta eroon. Tällä hetkellä vasen käsi pitää pentua "paikoillaan". Pennun eteen siirtymisellä en pidä kiirettä, koska siitä asennosta en sitten enää näe kunnolla takajalkoja.
- Leikkimistä palkaksi silloin tällöin.
Muuta:
Kynsien leikkausta :)
14 viikkoa ja 2 päivää

Nukuin alakerrassa sohvalla ensin yhdestä viiteen ja viidestä jopa puoli kymmeneen! Teki ihan hyvää olotilalle.
Kävin kävelyllä Toran kanssa tuossa lähellä olevassa alikulkutunnelissa joka on sellainen putki, jossa kaikuu. Toraa jännitti pari sekuntia putkessa kun kävelyn äänet kaikuivat. Kävelimme pari kertaa putken läpi ja sen jälkeen metsäreittiä vapaana takaisin kotiin.
Ollaan kuunneltu muutamia kertoja ääni cd:ltä ilotulitusta. On tainnut jäädä kertomatta tuo. No, ei siinä sen kummempia, Tora ei välitä äänistä enää mitään vaan syö rauhassa luuta tai koheltaa omiaan. Ensimmäisellä kerralla se jäi kuuntelemaan pauketta. Aika nopeasti laitoin volumea lisää.
Kokeiltiin taas kaukojen seiso-istu-seiso ja tänään se sujui jo lähes ilman mitään härdelliä takajaloissa. Myös ruokakupilla palkkaus eteentulossa onnistui kohtalaisesti. Ruokakupin asetan vapautuksen jälkeen maahan niin, että pentu syö jalkojeni välissä kun seison haara-asennossa. Pilkunviilausta tämäkin, haluan että pentu tulee nyt ainakin alussa aivan lähelle eteentulossa, ettei tule pk- puolella kitinää.
Iltapäivällä kokeilin ensimmäistä kertaa ottaa ryhmäkuvia käskyllä odota. Käskyä on käytetty tilanteissa joissa pitää olla paikoillaan, mutta asento on vapaa. Jouduin palauttamaan Toran sohvalle 6 kertaa ennen kuin se alkoi pysyä siellä kunnolla. José ahdistui ryhmäkuvasta taas vaihteeksi ja se näkyy naamasta: kun pakotetaan olemaan pennun vieressä, hyiii.
Kävin kävelyllä Toran kanssa tuossa lähellä olevassa alikulkutunnelissa joka on sellainen putki, jossa kaikuu. Toraa jännitti pari sekuntia putkessa kun kävelyn äänet kaikuivat. Kävelimme pari kertaa putken läpi ja sen jälkeen metsäreittiä vapaana takaisin kotiin.
Ollaan kuunneltu muutamia kertoja ääni cd:ltä ilotulitusta. On tainnut jäädä kertomatta tuo. No, ei siinä sen kummempia, Tora ei välitä äänistä enää mitään vaan syö rauhassa luuta tai koheltaa omiaan. Ensimmäisellä kerralla se jäi kuuntelemaan pauketta. Aika nopeasti laitoin volumea lisää.
Kokeiltiin taas kaukojen seiso-istu-seiso ja tänään se sujui jo lähes ilman mitään härdelliä takajaloissa. Myös ruokakupilla palkkaus eteentulossa onnistui kohtalaisesti. Ruokakupin asetan vapautuksen jälkeen maahan niin, että pentu syö jalkojeni välissä kun seison haara-asennossa. Pilkunviilausta tämäkin, haluan että pentu tulee nyt ainakin alussa aivan lähelle eteentulossa, ettei tule pk- puolella kitinää.
Iltapäivällä kokeilin ensimmäistä kertaa ottaa ryhmäkuvia käskyllä odota. Käskyä on käytetty tilanteissa joissa pitää olla paikoillaan, mutta asento on vapaa. Jouduin palauttamaan Toran sohvalle 6 kertaa ennen kuin se alkoi pysyä siellä kunnolla. José ahdistui ryhmäkuvasta taas vaihteeksi ja se näkyy naamasta: kun pakotetaan olemaan pennun vieressä, hyiii.

-----------------------------------------------------------------------------------
Illalla käväisimme Tesoman ruokakaupan pihassa taas vaihteeksi. Otettiin kontaktikävelyä, sivulletuloja, eteentuloja lähietäisyydeltä ja ohiteltiin ihmisiä. Leikin välillä myös lelulla ja selvästi nyt on alkanut lelu kelpaamaan vaikka ensin tulee nakkia. Narukongin tapainen viritys on ollut Toran mielestä nyt tosi hauska. Tehtiin kolme noutoakin, remmissä. Lopuksi palkkasin ruualla ihmisten ohituksesta. Joku jäi taas lepertelemään onpasöpöpentu-juttua kesken treenien. Annan varmaan aika tylyn kuvan itsestäni kun en ehdi vastailemaan moisiin hössötyksiin. :D
perjantai 19. joulukuuta 2008
14 viikkoa ja 1 päivä, pikku riiviö
Tuholaistorakka ja kova kiipeilemään. Eilen illalla pentu pyrki sohvalta lipaston päälle ja tipahti alas. Keittiön pöydälle kiipeily on mukavaa ja varsinkin jos sieltä saa nenäliinapaketin mukaan niin mikäs sen hienompaa. Olohuoneen televisiopöydän päältä voi nakerella kukkia ja multaa ja sinne tasojen väliin on hauska mennä ryömimään koska sitä kautta pääsee johtojen luo. Läppärin johto on kiva ja pleikkarin ohjain ylimaukas. Matot ovat aina väärässä paikassa ja niitä pitää siirrellä alituiseen hampailla ja samalla kulmia riistäen. Jos vessan ovi on joskus raollaan voi seinästä repäistä paperia ja juosta se suussa karkuun. Parhaina päivinä paperi lähtee pyörimään ja sitä tulee mukaan metreittäin. Häkin päälle voi kiivetä ja sitä kautta ylettyy jopa stereoiden päälle, jos sinne on yritetty jotain piilottaa.
Ruokailun jälkeen energiatasot nousevat siihen mittaan, ettei pentua voi jättää hetkeksikään valvomatta, ellei Hiski leiki sen kanssa. Muuten se yrittää heti kiivetä johonkin tai alkaa pureskella jotain kiellettyä, ellei muuta keksi niin seinänkulmia. Edes vessassa ei ehdi käymään niin etteikö sillä välillä kuuluisi jo meteliä kun tavarat lentelee alas pöydiltä ja hyllyiltä tai nakerruksen ääni alkaa kuulua. Pentu alkaa ylettymään jo pöytien kulmille. Tuntuu että kieltää saa jatkuvasti jostakin. Puutun pöytiin seuraavana: keittiö, olkkarin lipasto ja ikkunalauta koska ne ovat samalla tasolla ja ehkä siten selkeyttävät asiaa. Hellaa päin pentu ei ole enää hyppinyt.
Meillä on sellainen matala pöytä olohuoneessa, Tora juoksee sen yli ja siitä sohvalle. En ole ehtinyt edes kieltämään pöydällä olemisesta koska vauhti on niin luja. Hypyn ajoitus menee usein pipariksi ja pennulta osuu vain etutassut ja pää sohvalle. :S
Äskenkin päätin laittaa pennun häkkiin, että voin juoda aamukahvin edes rauhassa. Tai oikeastaan se halusi sinne itse, koska annoin ajankuluksi vessapaperirullan ja sen sisällä pieni purutikun pala. Tora juoksenteli rulla suussa ympäri asuntoa. Menin avaamaan häkin oven, niin sinnehän se halusi. Hyvä. :)
Eilen illalla Tora oli häkissä reilu tunnin. Häkissä oleminen alkaa siis sujua ja pentu menee sinne mielellään. Eilisen tunnin jälkeenkin jouduin oikein houkuttelemaan pentua ulos häkistä. :O
Innolla odotan joulukuusta...
-----------------------------------------------------------------------------------------
Päivä on mennyt aika penkin alle, on niin tukkoinen ja kipeä olo. :( Otettiin tuossa muutama kaukokäsky keittiössä ja käytiin sateessa lenkillä. Kura-Tora tietysti hyppäsi sohvalle heti lenkin jälkeen.
Kaukot sujuivat paremmin kuin eilen, mutta kauhea tohina on pennulla päällä. Sivulletulo ja askel eteen sujuu ilman namiapua suussa. Askel taakse vaatii namiavustuksen, mutta hyvin peruuttaa.
Ramin tyttö Oona tuli viikonlopuksi ja Tora hyppii tietysti päin muksua. Puutun asiaan kun jaksan. Siihen asti, onneksi on kaksi kerrosta talossa.
Puutu näihin:
- keittiön pöytä
- päin hyppiminen
*nauraa*
"Pennun elämä ei saa olla jatkuvaa kieltämistä" taitaa mulla lukea jossain päin blogia. Siksi en välittäisi puuttua ihan pikku juttuihin. Itselleni tärkeintä on se että pentu:
- tulee kutsusta luokse, vaikka löytäisi maasta ruokaa
- pysähtyy käskystä jos on lähdössä jonkun perään
- ei pure eikä venkoile silloin kun käsketään olla nätisti (hallinta hoitotoimenpiteissä)
- pitää minua mukavana leikkikaverina ja ruuan antajana, hakee turvaa minusta jos on hätä
Ruokailun jälkeen energiatasot nousevat siihen mittaan, ettei pentua voi jättää hetkeksikään valvomatta, ellei Hiski leiki sen kanssa. Muuten se yrittää heti kiivetä johonkin tai alkaa pureskella jotain kiellettyä, ellei muuta keksi niin seinänkulmia. Edes vessassa ei ehdi käymään niin etteikö sillä välillä kuuluisi jo meteliä kun tavarat lentelee alas pöydiltä ja hyllyiltä tai nakerruksen ääni alkaa kuulua. Pentu alkaa ylettymään jo pöytien kulmille. Tuntuu että kieltää saa jatkuvasti jostakin. Puutun pöytiin seuraavana: keittiö, olkkarin lipasto ja ikkunalauta koska ne ovat samalla tasolla ja ehkä siten selkeyttävät asiaa. Hellaa päin pentu ei ole enää hyppinyt.
Meillä on sellainen matala pöytä olohuoneessa, Tora juoksee sen yli ja siitä sohvalle. En ole ehtinyt edes kieltämään pöydällä olemisesta koska vauhti on niin luja. Hypyn ajoitus menee usein pipariksi ja pennulta osuu vain etutassut ja pää sohvalle. :S
Äskenkin päätin laittaa pennun häkkiin, että voin juoda aamukahvin edes rauhassa. Tai oikeastaan se halusi sinne itse, koska annoin ajankuluksi vessapaperirullan ja sen sisällä pieni purutikun pala. Tora juoksenteli rulla suussa ympäri asuntoa. Menin avaamaan häkin oven, niin sinnehän se halusi. Hyvä. :)
Eilen illalla Tora oli häkissä reilu tunnin. Häkissä oleminen alkaa siis sujua ja pentu menee sinne mielellään. Eilisen tunnin jälkeenkin jouduin oikein houkuttelemaan pentua ulos häkistä. :O
Innolla odotan joulukuusta...
-----------------------------------------------------------------------------------------
Päivä on mennyt aika penkin alle, on niin tukkoinen ja kipeä olo. :( Otettiin tuossa muutama kaukokäsky keittiössä ja käytiin sateessa lenkillä. Kura-Tora tietysti hyppäsi sohvalle heti lenkin jälkeen.
Kaukot sujuivat paremmin kuin eilen, mutta kauhea tohina on pennulla päällä. Sivulletulo ja askel eteen sujuu ilman namiapua suussa. Askel taakse vaatii namiavustuksen, mutta hyvin peruuttaa.
Ramin tyttö Oona tuli viikonlopuksi ja Tora hyppii tietysti päin muksua. Puutun asiaan kun jaksan. Siihen asti, onneksi on kaksi kerrosta talossa.
Puutu näihin:
- keittiön pöytä
- päin hyppiminen
*nauraa*
"Pennun elämä ei saa olla jatkuvaa kieltämistä" taitaa mulla lukea jossain päin blogia. Siksi en välittäisi puuttua ihan pikku juttuihin. Itselleni tärkeintä on se että pentu:
- tulee kutsusta luokse, vaikka löytäisi maasta ruokaa
- pysähtyy käskystä jos on lähdössä jonkun perään
- ei pure eikä venkoile silloin kun käsketään olla nätisti (hallinta hoitotoimenpiteissä)
- pitää minua mukavana leikkikaverina ja ruuan antajana, hakee turvaa minusta jos on hätä
torstai 18. joulukuuta 2008
14 viikkoa
Näin se aika kuluu, enää pari viikkoa hyvää sosiaalistamiskautta jäljellä ja tuntuu ettei olla vielä mitään tehty tai missään käyty vaikka miltei joka päivä on jotakin tehty asian eteen. :S
Yöllä nukuttiin puoli yhdestä kuuteen ja aamulla Rami heräsi päästämään Toran ulos ja minä sain nukkua. Heräsin vasta varttia yli kymmenen. Olo on ollut tänäänkin ihan voimaton ja pää tukossa.
Kävin aamulenkillä Toran kanssa kiertämässä lähikaupan pihan kautta. Pidin koko matkan Toraa vapaana. Leikimme lelulla kentällä ja yritin paria noutoakin, mutta ne jäi metrin päähän. Bussikuskikin kehui miten hyvin Tora tottelee. Heh. Ihmiset kiinnostavat kyllä, mutta ä-ä äännähdyksellä Tora jättää ihmiset rauhaan ja tulee hakemaan nakkia. Ainakin melkein aina... Ei se ihan sata varmaa vielä ole että kaikista ihmisistä ja koirista ohi päästään.
Päivällä Tora jäi kotiin Hiskin ja Josen kanssa kahdeksi tunniksi, kun minä ja Rami lähdimme kaupungille. Jätin olohuoneen liukuoven kiinni, mutta Jose oli avannut sen. Onneksi Tora ei ollut syönyt kuin pakastepusseja ikkunalaudalta. Tai ei se niitä syönyt ollut, mutta repinyt.
Kävimme yhteislenkillä ja otin Toralle ruuan mukaan, koska sen kuulo ei ole niin toiminnassa aina kun Hiski ja Jose ovat mukana. Tällä kertaa meni ihan hyvin ja pentu tuli heti kutsusta luokse.
Illalla lähdettiin vielä kaikki koirat mukana Citymarketkin parkkihalliin treenailemaan. Otin ensimmäistä kertaa Toralle tokoluoksetulon ja arvata saattaa että pentu meni aivan sekaisin kun palkkaruokaa ei tullutkaan heti maahan. Se säntäili hetken edestakaisin ja näki olemattomia ruokakuppeja, mutta sitten sain ruuan avulla houkuteltua sen takaisin eteeni ja pääsin palkitsemaan. Vauhti on siis hyvä nyt, mutta oikea asento vaatii harjoittelua ja jatkamme tästä lähtien niin, että luoksetuloissa tullaan eteen. Hankalaa se on ruokakupin kanssa, pitänee harjoitella tätä myös sisätiloissa.
Vääntelin tänään myös noita kaukokäskyjä Toran kanssa ja hermot meinasi mennä kun pentu puree sormille ja jalat sätkii joka suuntaan. Ennestään jo peukalon kynnen sivussa hampaasta tullut, hemmetin kipeä ja siihen kun tikataan uudelleen ja uudelleen niin kyllä tuntuu mukavalle. Liotetulla ruualla palkitseminen on hankalaa kun "mehuja" tippuu jatkuvasti palkaksi ja tuntuu että pentu ei opi kuin puremaan sormiin tällä tavalla. Pitää varmaankin siirtyä antamaan tässä harjoituksessa vain kuivia nappuloita. Kuvattiin ainakin kolme eri otosta kun aina meni ihan reisille, mutta laitan tähän parhaimman.
Tora on tänään ollut kerran keittiön pöydällä. Pitäisi harjoitella sekin homma, siis ettei sinne mennä. :D
Yöllä nukuttiin puoli yhdestä kuuteen ja aamulla Rami heräsi päästämään Toran ulos ja minä sain nukkua. Heräsin vasta varttia yli kymmenen. Olo on ollut tänäänkin ihan voimaton ja pää tukossa.
Kävin aamulenkillä Toran kanssa kiertämässä lähikaupan pihan kautta. Pidin koko matkan Toraa vapaana. Leikimme lelulla kentällä ja yritin paria noutoakin, mutta ne jäi metrin päähän. Bussikuskikin kehui miten hyvin Tora tottelee. Heh. Ihmiset kiinnostavat kyllä, mutta ä-ä äännähdyksellä Tora jättää ihmiset rauhaan ja tulee hakemaan nakkia. Ainakin melkein aina... Ei se ihan sata varmaa vielä ole että kaikista ihmisistä ja koirista ohi päästään.
Päivällä Tora jäi kotiin Hiskin ja Josen kanssa kahdeksi tunniksi, kun minä ja Rami lähdimme kaupungille. Jätin olohuoneen liukuoven kiinni, mutta Jose oli avannut sen. Onneksi Tora ei ollut syönyt kuin pakastepusseja ikkunalaudalta. Tai ei se niitä syönyt ollut, mutta repinyt.
Kävimme yhteislenkillä ja otin Toralle ruuan mukaan, koska sen kuulo ei ole niin toiminnassa aina kun Hiski ja Jose ovat mukana. Tällä kertaa meni ihan hyvin ja pentu tuli heti kutsusta luokse.
Illalla lähdettiin vielä kaikki koirat mukana Citymarketkin parkkihalliin treenailemaan. Otin ensimmäistä kertaa Toralle tokoluoksetulon ja arvata saattaa että pentu meni aivan sekaisin kun palkkaruokaa ei tullutkaan heti maahan. Se säntäili hetken edestakaisin ja näki olemattomia ruokakuppeja, mutta sitten sain ruuan avulla houkuteltua sen takaisin eteeni ja pääsin palkitsemaan. Vauhti on siis hyvä nyt, mutta oikea asento vaatii harjoittelua ja jatkamme tästä lähtien niin, että luoksetuloissa tullaan eteen. Hankalaa se on ruokakupin kanssa, pitänee harjoitella tätä myös sisätiloissa.
Vääntelin tänään myös noita kaukokäskyjä Toran kanssa ja hermot meinasi mennä kun pentu puree sormille ja jalat sätkii joka suuntaan. Ennestään jo peukalon kynnen sivussa hampaasta tullut, hemmetin kipeä ja siihen kun tikataan uudelleen ja uudelleen niin kyllä tuntuu mukavalle. Liotetulla ruualla palkitseminen on hankalaa kun "mehuja" tippuu jatkuvasti palkaksi ja tuntuu että pentu ei opi kuin puremaan sormiin tällä tavalla. Pitää varmaankin siirtyä antamaan tässä harjoituksessa vain kuivia nappuloita. Kuvattiin ainakin kolme eri otosta kun aina meni ihan reisille, mutta laitan tähän parhaimman.
Tora on tänään ollut kerran keittiön pöydällä. Pitäisi harjoitella sekin homma, siis ettei sinne mennä. :D
tiistai 16. joulukuuta 2008
13 viikkoa ja 5 & 6 päivät, flunssassa (taas)

Maanantai-illalla iski flunssa, paikat särki ja olo oli kurja, eikä tiistai aamunakaan tuntunut yhtään paremmalta. Kävin siskon kanssa kaupungilla kuitenkin jouluostoksilla ja Rami jäi hoitamaan koiria kotiin. Ohitustreenit jäivät käymättä kaupunkireissun vuoksi.
Iltapäivällä oli Pentukoulu. Otettiin perustreenin lisäksi vaikeita pintoja, liikkeestä maahanmenoa ja vapaanoutoakin heti tunnin alkuun ja nyt leikkiminen kiinnostikin aivan eri tavalla. Tunnin aikana huomasin myös, että Tora osaa tulla sivulle myös ilman seinää (vaikkakin se hyppii sivulletullessaan ylöspäin)! :) Toran tunnin jälkeen oli Hiskin tunti. Koko lauma, Rami mukaan lukien vietti tämän tunnin ajan hallilla.
Sivulletuloja ilman seinää pentutunnilla.
Kontaktikävelyä namilla ja ilman namiapua.
Kontaktikävelyä namilla ja ilman namiapua.
En jaksanut eilisen aikana ottaa luoksetuloa eteen, katsotaan nyt jos tänään olisi sellainen hetki ja olo, että jaksaa keskittyä uuteen asiaan. Pää särkee, niska on jumissa ja pää täynnä räkää. :(
Edellisestä flunssasta on n. 6vkoa! Hemmetti.
Tulimme Tampereelle takaisin tiistai yönä. Keräsin loput lelut lattioilta yöllä, mutta nyt aamulla annoin yhden lelun takaisin, koska en jaksa itse leikkiä. Yöllä nukuttiin puoli kahdesta yhdeksään, mutta en ole vielä tarkistanut löytyykö lattialta pissoja. Äsken kävin laittamassa riehuvan pennun häkkiin. Lenkille tarvisi lähteä, toivottavasti lääkkeet auttaa kohta, nyt on sellainen olo etten jaksaisi kuin maata sängyssä.
Päivällä treenasin kaikki kolme koiraa sisätiloissa. Laitoin olohuoneen veto-oven eteen marsujen häkistä tehdyn esteen. Jouduin "palauttamaan" Toran eteisen puolelle kolme kertaa ennen kuin se uskoi että siellä pysytään kunnes toisin sanotaan. Harjoittelin Toran kanssa kaukoja, tai istumista, tai no mitä lie, katsotaan nyt mitä siitä tulee, mutta tarkoitus on nyt sitten nousta käskyllä seiso istumasta etujalat liikkuen eteenpäin ja taakse käskyllä istutaan etujalat taaksepäin liikkuen. Voisiko tätä enää hankalammin selittää.. eli takajalat pysyvät paikoillaan koko ajan. Liimasin oikein maton lattiaan asiaa helpottaakseni, mutta Tora päätti irroittaa maton ja juoksenteli se suussa iltapäivällä alakerrassa.
Muutenkin tänään on ollut jotenkin ylilevotonta. Löysin nimittäin Toran keskeltä keittiön pöytää kun menin alakertaan. Tämä toistui hetken päästä, tällä kertaa lähti parit keksit pöydältä pennun mukaan. Kolmatta kertaa en saanut aikaiseksi, vaikka levitin maksamakkaraa pöydälle ja väijyin heittoketjujen ja räminätölkkien kanssa portaikossa. Johtui siitä, että Rami tuli juuri pahalla hetkellä kotiin ja Tora unohti kiipeilynsä. Tuolin kautta se pöydälle meni.
Pöytäepisodin lisäksi Tora päätti jollakin ihme konstilla napata namiboxit strereoiden päältä illalla (jätin ne siihen treenien jälkeen) ja kun pentu kerran sai kiipelystään taas palkkaa, niin sehän kiipeili ainakin vartin verran sen jälkeen kun olin imuroinut loput nappulat lattialta ja kieltänyt pentua jo viisi kertaa asiasta. :S
Mutta muuten päivä on sujunut hyvin flunssaisesta olostani huolimatta. Illalla kävimme vielä Cittarin parkkiksellakin tai oikeastaan etuovien edessä treenailemassa. Ihmiset kiinnostivat kyllä kovasti ja häntä vispasi koko ajan.
maanantai 15. joulukuuta 2008
5. viikon harjoitukset
1. Katsekontaktin pidentäminen, myös sivullaollessa. Edelleen pää kääntyilee namin perään varsinkin kun pentu ei ole sivulla. Sivullaollessa katse säilyy paremmin. Katse yhdistyy nyt istumisasentoon, mikä ei ole kovin hyvä asia, pitänee alkaa vaatia katsetta seisomisasennossa, mutta sitten toisaalta pentu oppii nousemaan seisomaan ja mitenköhän senkin nyt opettaisi kaukokäskyjä ajatellen.. no taidan opettaa heittämään takajalat nyt aluksi taaksepäin. Mietin asiaa vielä.
2. Maahanmeno ja siellä pysyminen
Pysyy kyllä, mutta itse maahanmeno vaatii edelleen käsimerkin tai menee takapää edellä maahan. En ole tehnyt maahanmenoja niin paljoa kuin mitä olen tehnyt maassa pysymistä. Se sujuukin ihan hyvin. Olen mennyt 2-3 askelta taaksepäin, vaadin katsekontaktin.
3. Istuminen ovella. Edelleenkään ei mitään käryä koko asiasta. Istuu kyllä jos ovesta ei muuten pääse, tässäkin liikkeessä katsekontakti yhdistyy inhottavasti istumiseen. Tätä asiaa pitää myös miettiä. Haluan että koirat istuvat ovella, mutta haluan että katse onnistuu myös seisomisasennossa.
4. Vapaa -käsky. Ymmärtää mm. ovella ja myös Tampereella rappusissa. Vaikka rappujen edessä oleva verkko olisi poissa, pentu odottaa että annan luvan kiivetä rappusia. Ihme kyllä.. en ole siitä kieltänyt mitenkään koskaan. Olen yleensä kantanut pennun ylös, mutta antanut sen välillä myös kiivetä itse. Maassaollessa vapautus on kuin hepreaa, sinne jää pentu maahan vaikka vapautankin.
5. Nouto, leikkiminen, lelun etsiminen, häkissä oleminen. Hyvällä tuulella ollessa (siis pentu) lelu tulee takaisin mutta kiertää yleensä aina oikean kautta ja menossa ohitseni. Voisin siis kääntyä sivuttain vasemmalle ja kokeilla tällä tyylillä. Leikkii hyvin kun lelu liikkuu, mutta irroittaa jos lelu ei liiku. Tämän vuoksi noutojen tekeminen niin että heitän jotain ei välillä onnistu. Enemmänkin olen suosinut sitä että leikin ja irroitan ja lähden taaksepäin. Ulkona olen palkannut erään hylätyn hansikkaan löytämisestä joka kerta kun kuljetaan ohi, käskynä etsi. Ei ole ihan mennyt vielä jakeluun asti kyseinen homma. Lelut ovat olleet vielä maassa kotona. Hiskin kanssa riehumisesta ollaan kielletty tai yleensä olen laittanut häkkiin rauhoittumaan. Häkissä on oltu n. 1h ja se sujuu hyvin.
6. Sivulletulo ja kontaktikävely. Tätä ollaan tehty eniten edelleen. Sivulletulo on alkanut sujumaan suurimmaksi osaksi heti oikeaan kohtaan osuen (seinän vieressä). Olen välillä tullut seinästä irti sen verran, että pentu voi mennä vinoonkin jos haluaa, jolloin näen onko suoruus liikkeessä jo automaattisesti vai tarvitaanko seinää edelleen. Selvästi takapään käyttö on parantunut ja kontaktikävelyssäkin Tora osaa kääntää takapäätään vasempaan. Sivullaollessa olen palkannut monella namilla, pennun pää on nyt kääntyneenä enemmän vasemmalle kuin oikeaan ylös, joten voisin alkaa kiinnitämään huomiota tällä viikolla pään oikeaan asentoon tai edes palkata enemmän oikealla kädellä, vaikkakin se voi huonontaa sivulletuloa suoruutta. Olen kyllä nytkin palkannut usein myös oikealla kädellä, mutta enemmän vasemmalta ja aina ensimmäinen nami on tullut vasemmalta.
Kontaktikävelyssä Tora menee helposti liian eteen, mutta suoruus on hyvä. Olen ottanut kävelyä sekä hitaasti että normaali kävelyvauhdilla, tietysti pennun tassuja varoen. Käytän apuna namia liikkeelle lähtiessä ja olen alkanut viikon aikana kiinnittää huomiota siihen, että lähden vasemmalla jalalla liikkeelle ja siihen, että pentu lähtee yhtä aikaa jalkani kanssa liikkeelle. Namin nostan ylös (eli kuljen suorassa) n. 1m ja palkka on tullut joko kävelystä eli pentu seisoo tai viereen istumisesta, enemmän kesken kävelyn, jotta pentu yhdistää palkan oikeaan paikkaan ja asentoon.
7. Luoksetulo ja eteentulo. Luoksetulot vielä suoraan kupille (asento vapaa) eikä tässä ole mitään moittimista, toimii eikä piippaa. Eteentuloja lähietäisyydeltä niin, että olen jo seisonut suorana 1. palkan jälkeen ja sen jälkeen antanut vielä lisää namia. Hakeutuu hyvin jalkojen väliin.
Kirjailen vaikka tähän loppuun vielä uudet opeteltavat asiat kun nyt mietin tuon istumishomman ja katsekontaktiasian ensin päässäni. Seisomisen käsimerkki voi nimittäin haitata maahanmenon opetteluakin.
Klo 21.19 (viikko 6. suunnitelmia)
Kokeilin äsken istumista taaksepäin, onnistuu jos pentu tosiaan seisoo. Ovella menee istumaan välillä eteenpäin välillä taaksepäin. 1. Alan opettamaan istumista taaksepäin käskyllä ? (en ole päättänyt tätä vielä) ja ovella jos vahingossa sanon istu tai ylipäätään joku (porukat) pyytää koiraa istumaan niin menkööt miten haluaa. Kaukoja en sen enempää mieti vielä. Otan silti mukaan myös seisomaan nousun (eteenpäin), jotta voin sahata tätä liikettä edestakaisin. Pitää nyt vain keksiä käskyt. Koska Tora luulee tätä harjoitusta katsekontaktiharjoitukseksi, teen harjoituksen niin, että koiran kylki on seinää vasten (auttaa myös pentua pysymään suorassa ja minä näen jalkojen liikkeen sivusuunnasta nyt aluksi niin kauan että liikkeistä tulee varmoja). Lisäksi ajattelin ottaa käyttöön jonkin sortin alustan. Raportoin lisää kun keksin lisää. Haluan vain tehdä selvästi erilaisia kaikista harjoituksista ettei pentu sekoile.
17.12. Asia on päätetty. Kaukoja aletaan harjoitella takajalat paikallaan pysyen istu-seiso-istu. Käskyinä seiso ja taakse. Käsimerkit, asento, matto takajalkojen alla (hahmotusta lisäävä?) ym. pyritty ottamaan huomioon. Lisään kuvat ja videon heti kun sellaisen saan.
En aloita paikallaistumista vielä, koska se voi sekoittaa 2. paikallamakuuta.
Kokeilin myös katsekontaktia kun kävelen taaksepäin, aika hakusessa oli joten 3. jatkan peruskatsekontaktin harjoittelua, istukoot niissä jos istuu. Vaadin katseen sivulletulossa, maahanmenossa, vapauttaessa ovelta, remmistä ja autosta sekä 4. kontaktikävelyssä. (k-kävelyssä annan namia silti myös pelkästään oikean paikan löytämisestä).
5. Maahanmenoa jatkan käsimerkin kanssa, koska muuten Tora menee takapää edellä maahan.
6. Kokeilen huomenna eteentuloa ruokapalkalla... kirjoitan sitten kuuluuko se viikkosuunnitelmaan. (en mä ehtinyt..) :D
7. Noutoleikkejä + lelupalkkaus katseesta ja kontaktikävelystä. Jätän vain yhden lelun lattialle kun menemme takaisin Tampereelle.
Vielä yksi huomio: olen käyttänyt käskyä odota, silloin kun pennun pitää odottaa (ei väliä missä asennossa). Lenkeillä olen pysäyttänyt remmissä jolloin olisi ollut hieno tilanne kehua seis-käskyllä, mutta jos minulla on ollut mukana kaksi muuta koiraa en haluaisi käyttää käskyä seis, koska en voi vahvistaa näiden kahden seisomista. Joten käytän edelleen odota käskyä sekalaisesti ja opetan pysähtymisen seisomaan myöhemmässä vaiheessa eri käskyllä.
Muuta:
- Haukahtelee jos on epävarma jostain, haukkuu 1-3 kertaa ja sen jälkeen lopettaa. En ole pahemmin kieltänyt, koska johtuu epävarmuudesta ja koira on niin nuori vielä. Enemmänkin olen jättänyt huomiotta koko asian tai sanonut kerran ä-ä ja jatkanut hommiani. Mitä sitten haukahdellaan: haalaripukuiset pikkulapset jotka osaavat juuri ja juuri kävellä hoippuen, varjot tai äänet yöllä pihalla ollessa (rusakko lähtee liikkeelle, pentu ei näe mitä tapahtui, mutta kuulee äänet), takapihalla ollessa jos lähistöllä räksyttää muut koirat (tästä olen kieltänyt). Haukahduksia voi tulla myös kun pentu on liian innokkaalla tuulella tai usein jos pentu haluaisi leikkiä Josen kanssa, mutta Jose ei vaan leiki.
- Pissailujen määrä sisälle on vähentynyt huomattavasti, osaa pyytää ulos suurimmaksi osaksi. Öisin nukkuu 5, jopa 6.5h.
- Osaa mennä itse autoon ja pyrkii sieltä myös itse ulos kun ovi aukeaa.
- Tietää mitä summeri Porin kämpässä tarkoittaa, juoksentelee ovelle.
- Hyppii sohville ja tuoleille, sänkyyn, joka paikkaan kun silmä välttää.
- On erityisen innostunut Playstationin ohjaimista.. sekä Tre että Pori, kun vain ohjain näkyy niin se saa kyytiä.
- Antaa taas pukea takin ilman rimpuilematta, samoin pannan ja remminkin. Kun tulemme sisälle, osaa odottaa kun samat tarvikkeet otetaan pois. Välillä on kyllä kiire.
- Osaa pyytää lupaa vapaa-käskyyn, kun remmi irroitetaan, mutta se voi kestää puoli minuuttiakin jos ympäristössä on jotain mielenkiintoista. Asia on kuitenkin selvästi parantunut siitä mitä se oli.
2. Maahanmeno ja siellä pysyminen
Pysyy kyllä, mutta itse maahanmeno vaatii edelleen käsimerkin tai menee takapää edellä maahan. En ole tehnyt maahanmenoja niin paljoa kuin mitä olen tehnyt maassa pysymistä. Se sujuukin ihan hyvin. Olen mennyt 2-3 askelta taaksepäin, vaadin katsekontaktin.
3. Istuminen ovella. Edelleenkään ei mitään käryä koko asiasta. Istuu kyllä jos ovesta ei muuten pääse, tässäkin liikkeessä katsekontakti yhdistyy inhottavasti istumiseen. Tätä asiaa pitää myös miettiä. Haluan että koirat istuvat ovella, mutta haluan että katse onnistuu myös seisomisasennossa.
4. Vapaa -käsky. Ymmärtää mm. ovella ja myös Tampereella rappusissa. Vaikka rappujen edessä oleva verkko olisi poissa, pentu odottaa että annan luvan kiivetä rappusia. Ihme kyllä.. en ole siitä kieltänyt mitenkään koskaan. Olen yleensä kantanut pennun ylös, mutta antanut sen välillä myös kiivetä itse. Maassaollessa vapautus on kuin hepreaa, sinne jää pentu maahan vaikka vapautankin.
5. Nouto, leikkiminen, lelun etsiminen, häkissä oleminen. Hyvällä tuulella ollessa (siis pentu) lelu tulee takaisin mutta kiertää yleensä aina oikean kautta ja menossa ohitseni. Voisin siis kääntyä sivuttain vasemmalle ja kokeilla tällä tyylillä. Leikkii hyvin kun lelu liikkuu, mutta irroittaa jos lelu ei liiku. Tämän vuoksi noutojen tekeminen niin että heitän jotain ei välillä onnistu. Enemmänkin olen suosinut sitä että leikin ja irroitan ja lähden taaksepäin. Ulkona olen palkannut erään hylätyn hansikkaan löytämisestä joka kerta kun kuljetaan ohi, käskynä etsi. Ei ole ihan mennyt vielä jakeluun asti kyseinen homma. Lelut ovat olleet vielä maassa kotona. Hiskin kanssa riehumisesta ollaan kielletty tai yleensä olen laittanut häkkiin rauhoittumaan. Häkissä on oltu n. 1h ja se sujuu hyvin.
6. Sivulletulo ja kontaktikävely. Tätä ollaan tehty eniten edelleen. Sivulletulo on alkanut sujumaan suurimmaksi osaksi heti oikeaan kohtaan osuen (seinän vieressä). Olen välillä tullut seinästä irti sen verran, että pentu voi mennä vinoonkin jos haluaa, jolloin näen onko suoruus liikkeessä jo automaattisesti vai tarvitaanko seinää edelleen. Selvästi takapään käyttö on parantunut ja kontaktikävelyssäkin Tora osaa kääntää takapäätään vasempaan. Sivullaollessa olen palkannut monella namilla, pennun pää on nyt kääntyneenä enemmän vasemmalle kuin oikeaan ylös, joten voisin alkaa kiinnitämään huomiota tällä viikolla pään oikeaan asentoon tai edes palkata enemmän oikealla kädellä, vaikkakin se voi huonontaa sivulletuloa suoruutta. Olen kyllä nytkin palkannut usein myös oikealla kädellä, mutta enemmän vasemmalta ja aina ensimmäinen nami on tullut vasemmalta.
Kontaktikävelyssä Tora menee helposti liian eteen, mutta suoruus on hyvä. Olen ottanut kävelyä sekä hitaasti että normaali kävelyvauhdilla, tietysti pennun tassuja varoen. Käytän apuna namia liikkeelle lähtiessä ja olen alkanut viikon aikana kiinnittää huomiota siihen, että lähden vasemmalla jalalla liikkeelle ja siihen, että pentu lähtee yhtä aikaa jalkani kanssa liikkeelle. Namin nostan ylös (eli kuljen suorassa) n. 1m ja palkka on tullut joko kävelystä eli pentu seisoo tai viereen istumisesta, enemmän kesken kävelyn, jotta pentu yhdistää palkan oikeaan paikkaan ja asentoon.
7. Luoksetulo ja eteentulo. Luoksetulot vielä suoraan kupille (asento vapaa) eikä tässä ole mitään moittimista, toimii eikä piippaa. Eteentuloja lähietäisyydeltä niin, että olen jo seisonut suorana 1. palkan jälkeen ja sen jälkeen antanut vielä lisää namia. Hakeutuu hyvin jalkojen väliin.
Kirjailen vaikka tähän loppuun vielä uudet opeteltavat asiat kun nyt mietin tuon istumishomman ja katsekontaktiasian ensin päässäni. Seisomisen käsimerkki voi nimittäin haitata maahanmenon opetteluakin.
Klo 21.19 (viikko 6. suunnitelmia)
Kokeilin äsken istumista taaksepäin, onnistuu jos pentu tosiaan seisoo. Ovella menee istumaan välillä eteenpäin välillä taaksepäin. 1. Alan opettamaan istumista taaksepäin käskyllä ? (en ole päättänyt tätä vielä) ja ovella jos vahingossa sanon istu tai ylipäätään joku (porukat) pyytää koiraa istumaan niin menkööt miten haluaa. Kaukoja en sen enempää mieti vielä. Otan silti mukaan myös seisomaan nousun (eteenpäin), jotta voin sahata tätä liikettä edestakaisin. Pitää nyt vain keksiä käskyt. Koska Tora luulee tätä harjoitusta katsekontaktiharjoitukseksi, teen harjoituksen niin, että koiran kylki on seinää vasten (auttaa myös pentua pysymään suorassa ja minä näen jalkojen liikkeen sivusuunnasta nyt aluksi niin kauan että liikkeistä tulee varmoja). Lisäksi ajattelin ottaa käyttöön jonkin sortin alustan. Raportoin lisää kun keksin lisää. Haluan vain tehdä selvästi erilaisia kaikista harjoituksista ettei pentu sekoile.
17.12. Asia on päätetty. Kaukoja aletaan harjoitella takajalat paikallaan pysyen istu-seiso-istu. Käskyinä seiso ja taakse. Käsimerkit, asento, matto takajalkojen alla (hahmotusta lisäävä?) ym. pyritty ottamaan huomioon. Lisään kuvat ja videon heti kun sellaisen saan.
En aloita paikallaistumista vielä, koska se voi sekoittaa 2. paikallamakuuta.
Kokeilin myös katsekontaktia kun kävelen taaksepäin, aika hakusessa oli joten 3. jatkan peruskatsekontaktin harjoittelua, istukoot niissä jos istuu. Vaadin katseen sivulletulossa, maahanmenossa, vapauttaessa ovelta, remmistä ja autosta sekä 4. kontaktikävelyssä. (k-kävelyssä annan namia silti myös pelkästään oikean paikan löytämisestä).
5. Maahanmenoa jatkan käsimerkin kanssa, koska muuten Tora menee takapää edellä maahan.
6. Kokeilen huomenna eteentuloa ruokapalkalla... kirjoitan sitten kuuluuko se viikkosuunnitelmaan. (en mä ehtinyt..) :D
7. Noutoleikkejä + lelupalkkaus katseesta ja kontaktikävelystä. Jätän vain yhden lelun lattialle kun menemme takaisin Tampereelle.
Vielä yksi huomio: olen käyttänyt käskyä odota, silloin kun pennun pitää odottaa (ei väliä missä asennossa). Lenkeillä olen pysäyttänyt remmissä jolloin olisi ollut hieno tilanne kehua seis-käskyllä, mutta jos minulla on ollut mukana kaksi muuta koiraa en haluaisi käyttää käskyä seis, koska en voi vahvistaa näiden kahden seisomista. Joten käytän edelleen odota käskyä sekalaisesti ja opetan pysähtymisen seisomaan myöhemmässä vaiheessa eri käskyllä.
Muuta:
- Haukahtelee jos on epävarma jostain, haukkuu 1-3 kertaa ja sen jälkeen lopettaa. En ole pahemmin kieltänyt, koska johtuu epävarmuudesta ja koira on niin nuori vielä. Enemmänkin olen jättänyt huomiotta koko asian tai sanonut kerran ä-ä ja jatkanut hommiani. Mitä sitten haukahdellaan: haalaripukuiset pikkulapset jotka osaavat juuri ja juuri kävellä hoippuen, varjot tai äänet yöllä pihalla ollessa (rusakko lähtee liikkeelle, pentu ei näe mitä tapahtui, mutta kuulee äänet), takapihalla ollessa jos lähistöllä räksyttää muut koirat (tästä olen kieltänyt). Haukahduksia voi tulla myös kun pentu on liian innokkaalla tuulella tai usein jos pentu haluaisi leikkiä Josen kanssa, mutta Jose ei vaan leiki.
- Pissailujen määrä sisälle on vähentynyt huomattavasti, osaa pyytää ulos suurimmaksi osaksi. Öisin nukkuu 5, jopa 6.5h.
- Osaa mennä itse autoon ja pyrkii sieltä myös itse ulos kun ovi aukeaa.
- Tietää mitä summeri Porin kämpässä tarkoittaa, juoksentelee ovelle.
- Hyppii sohville ja tuoleille, sänkyyn, joka paikkaan kun silmä välttää.
- On erityisen innostunut Playstationin ohjaimista.. sekä Tre että Pori, kun vain ohjain näkyy niin se saa kyytiä.
- Antaa taas pukea takin ilman rimpuilematta, samoin pannan ja remminkin. Kun tulemme sisälle, osaa odottaa kun samat tarvikkeet otetaan pois. Välillä on kyllä kiire.
- Osaa pyytää lupaa vapaa-käskyyn, kun remmi irroitetaan, mutta se voi kestää puoli minuuttiakin jos ympäristössä on jotain mielenkiintoista. Asia on kuitenkin selvästi parantunut siitä mitä se oli.
12 viikkoa ja päivät 3 ja 4

Sunnuntai aamu ja päivä meni sängyssä maaten, Rami hoisi ulkoilut ja ruokinnat. Illalla lähdettiin Poriin ja otin normaalit treenit Tesomalla kaupan pihassa matkan varrella. Automatkan Tora nukkui sylissäni taas, kuten normaalistikin..
Ollaan nyt pari kertaa laitettu pentu takaosaan, mutta koska siellä ei ole koiraverkkoa pentu tulee heti yli laidan.
La-su välinen yö oli kuulemma ollut levoton siihen asti kunnes tulin kotiin. Jose oli tallustellut edestakaisin alakerrassa, pyytänyt makuuhuoneeseen vaikkei siellä ole Toran tulon jälkeen nukkunut yhtään yötä. (Valitsi itse alakerran mieluummin kuin pennun kanssa samassa huoneessa nukkumisen) Hiski oli vaatinut päästä sänkyyn vaikkei sitä sinne koskaan oteta ja Tora oli muuten vain sekoillut. :D Joten oli kai ihan hyvä, että tulin hyvissä ajoin kotiin. Onhan se nyt kamalaa kun mamma lähtee yöllä ulos.
Tänään, maanantaina, jätimme koirat Porin yksiöön ensimmäistä kertaa kahdeksi tunniksi keskenään. Lähdimme jouluostoksille. Katselen tässä juuri samalla videolta kyseistä tapahtumaa. Nyt 17 minuutin kohdalla kaikki koirat ovat jo rauhoittuneet nukkumaan. Alkuvideossa Hiski ja Tora tutkivat yhdessä sohvan päällä olevia laukkuja, sen jälkeen Tora juoksi lelu suussa ympäri kämppää, Hiski tietysti perässä. Lopuksi Tora söi vielä mainoslehtiä, mutta tässä vaiheessa Hiskikin tiesi että kiellettyä touhua ja istui ulko-oven vieressä korvat luimussa. Jose häipyi jo videon alussa eteiseen nukkumaan. En tiedä onko koko kaksi tuntia ollut rauhallista, koska kamera ei kuvannut kuin 20 minuuttia, mutta ainakin nuo 20 minuuttia oli hiljaista vaikkakin alku näytti aika riehakkaalta.
Kävimme hakemassa koirat mukaan kauppareissulle ja samalla matkalla käväisin ostamassa parit joululahjat eläintarvikeliike Metkusta. Koska Toran ruoka oli laukussani mukana, vetäisin pikku treenit kaupassa. Hyvin meni, vaikka luuhyllyt kiinnostivatkin Toraa ja muutenkin se tuntui olevan jotenkin ylikierroksilla kun päästin sen autosta parkkipaikalla. Pitää alkaa nyt kiinnittämään huomio tuohon autosta ulos tuloon, koska vasta nyt Tora on alkanut tunkeamaan sieltä ulos heti kun ovi aukeaa.
Ollaan nyt pari kertaa laitettu pentu takaosaan, mutta koska siellä ei ole koiraverkkoa pentu tulee heti yli laidan.
La-su välinen yö oli kuulemma ollut levoton siihen asti kunnes tulin kotiin. Jose oli tallustellut edestakaisin alakerrassa, pyytänyt makuuhuoneeseen vaikkei siellä ole Toran tulon jälkeen nukkunut yhtään yötä. (Valitsi itse alakerran mieluummin kuin pennun kanssa samassa huoneessa nukkumisen) Hiski oli vaatinut päästä sänkyyn vaikkei sitä sinne koskaan oteta ja Tora oli muuten vain sekoillut. :D Joten oli kai ihan hyvä, että tulin hyvissä ajoin kotiin. Onhan se nyt kamalaa kun mamma lähtee yöllä ulos.
Tänään, maanantaina, jätimme koirat Porin yksiöön ensimmäistä kertaa kahdeksi tunniksi keskenään. Lähdimme jouluostoksille. Katselen tässä juuri samalla videolta kyseistä tapahtumaa. Nyt 17 minuutin kohdalla kaikki koirat ovat jo rauhoittuneet nukkumaan. Alkuvideossa Hiski ja Tora tutkivat yhdessä sohvan päällä olevia laukkuja, sen jälkeen Tora juoksi lelu suussa ympäri kämppää, Hiski tietysti perässä. Lopuksi Tora söi vielä mainoslehtiä, mutta tässä vaiheessa Hiskikin tiesi että kiellettyä touhua ja istui ulko-oven vieressä korvat luimussa. Jose häipyi jo videon alussa eteiseen nukkumaan. En tiedä onko koko kaksi tuntia ollut rauhallista, koska kamera ei kuvannut kuin 20 minuuttia, mutta ainakin nuo 20 minuuttia oli hiljaista vaikkakin alku näytti aika riehakkaalta.
Kävimme hakemassa koirat mukaan kauppareissulle ja samalla matkalla käväisin ostamassa parit joululahjat eläintarvikeliike Metkusta. Koska Toran ruoka oli laukussani mukana, vetäisin pikku treenit kaupassa. Hyvin meni, vaikka luuhyllyt kiinnostivatkin Toraa ja muutenkin se tuntui olevan jotenkin ylikierroksilla kun päästin sen autosta parkkipaikalla. Pitää alkaa nyt kiinnittämään huomio tuohon autosta ulos tuloon, koska vasta nyt Tora on alkanut tunkeamaan sieltä ulos heti kun ovi aukeaa.

Porissa pyrin tekemään lenkit autotien ja pyöräteiden varsilla, jotta pentu tottuu näihinkin asioihin. Harmittaa vain kävelyttää pentua remmissä. :( Eipä sitä kyllä uskalla autotien varressa irti pitää vaikka parkkipaikoilla aika hyvin uskallankin sen päästää suoraan autosta vapaaksi jo. Samoin metsälenkeillä Tora saa olla melkein koko matkan ajan vapaana.
sunnuntai 14. joulukuuta 2008
Mamma vaihtoi vapaalle
Jeps, koirat jätin Ramille hoidettavaksi ja lähdin baariin. Kirjoittelen kun tokenen tästä. :D
perjantai 12. joulukuuta 2008
12 viikkoa ja 1 päivä, rokotus

Paino kotona eilen 5.6kg.
Yö: 6.5h putkeen nukkumista
Klo 12.00 tänään eläinlääkärille rokotuksia ottamaan.
Yö: 6.5h putkeen nukkumista
Klo 12.00 tänään eläinlääkärille rokotuksia ottamaan.
------------------------------------------------------


Kävimme Reviiri nimisessä paikassa ottamassa rokotukset, 54e, kohtelu oli todella ystävällistä ja mukaan tuli vielä pentupaketti, jossa muutama esite, naksutin, nameja ja kakkapusseja pidikkeellä. Pentua käsiteltiin varmoin ja iloisin ottein, eläinlääkäri puhui paljon pennun koulutuksesta. Tora saikin heti kehut avoimen luonteensa vuoksi ja hampaiden katsominenkin sujui hienosti, koska sitä ollaan vähän jo harjoiteltu.
Valitettavasti palleja ei löytynyt edelleenkään mistään. Rokotusta Tora ei edes huomannut, koska se söi nameja kädestäni koko operaation ajan.Odotustiloissa punnitsin Toran: 5.8kg ja koska lääkäri oli vähän myöhässä ja minulla oli ruoka mukana, päätin treenata perusliikkeitä.

Koska rokotus voi tehdä pentua hieman kipeäksi, emme tänään tee mitään erityistä, lepäilemme.
keskiviikko 10. joulukuuta 2008
12 viikkoa
Pahoittelen kuvien huonoa laatua. :(Nukkumisaika viime yönä: 6h.
Yön aikana on tullut paljon lunta. Tänään pitäisi olla treenit tuossa lähellä olevalla kentällä, mutta ellei sitä aurata, niin ainakin Tora hukkuu lumeen siellä. Muutenkin siihen tehdään aivan varmasti luistelupaikka jos pakkasta tulee. Plaah.
Nyt ruoka pojille ja sitten suunnistamme hiekkakuopalle. Taidankin antaa puolet ateriasta ulkona kun olemme liikkeellä koko lauma. Eilenhän kirjoittelin juuri tuosta, ettei Tora tule lenkillä yhtä hyvin luokse kun Hiski ja Jose ovat mukana. Näin tehdään. :)
-----------------------------------------------------------------
Lenkki sujui paremmin ja Tora oli selvästi enemmän hereillä sen jälkeen kun annoin sille luoksetulosta palkaksi kupista omaa liotettua nappulaa. Ohitettiin yksi sauvakävelijä ja nähtiin kauempana pari koiraa. Hiski menee taas niin hajujen perässä että pallien poisto kävi mielessä noin sata kertaa lenkin aikana. En vain millään haluaisi palleja poistattaa muutaman syyn vuoksi (Max oli palliton, joten tiedän mistä puhun)
- Laumajärjestys. En jaksa jos Jose ja Tora alkavat pitää Hiskiä narttuna, lipovat paikkaa missä Hiski makaa ja käyttäytyvät muutenkin kuin Hiski olisi narttu. (Tosin Jose ei tätä tehnyt koskaan, ainoastaan Fasse, mutta olen nähnyt Josenkin piippailevan leikattujen urosten perään)
- Karvaongelmat. Maxilla kasvoi ylipaksu turkki leikkauksen jälkeen ja turkkia oli muutenkin jo paljon ennen leikkausta. Turkin paksuuden vuoksi kesäisin uimareissujen jälkeen iho tulehtui, joten jouduin pulimaan kesäisin koko koiralle 2mm turkin, jotta se pääsi uimaan. Hiskillä on huskyn turkki ja sitä on nytkin jo niin paljon, että siitä tekisi monet villapaidat.
No, tuossa nuo pahimmat asiat ja ensimmäinen on pahin. En jaksa sitäkään että laumassa on yksi koira joka sekoilee narttujen perään eli Hiski, mutta auta armias jos niitä leikkauksen jälkeen olisi kaksi jotka piippailee Hiskin perään ja sitten kuitenkin narttujen pissat kiinnostavat ulkona näitä kahta kun sekin ärsyttää minua. Miksen sitten ota narttukoiria? En jaksa juoksuja enkä mielialanvaihteluita ja sellaista kyseenalaistamista, en osaa selittää. Urokset ovat jotenkin yksioikoisempia, ne eivät ajattele tai pohdi siinä määrin kuin nartut. Ja koipea nostavaa narttua en ainakaan jaksaisi katsella. :D Kunpa koirilla ei olisi lisääntymisviettiä ollenkaan.
Näitä asioita olen pohtinut jo vuoden verran Hiskin vuoksi. Sille on annettu yksi hormonipiikki, joka vaikuttikin kuukauden päivät hienosti ja koira oli rauhallisempi lenkeillä ja keskittyi paremmin kaikkeen. Pitääkin kysyä eläinlääkäriltä vaikuttaako tuo piikki sillä tavoin että muut koirat haistavat muutoksen samoin kuin leikatun uroksen kohdalla. Sitten sitä voisi vielä kokeilla myöhemmin kun Tora kasvaa ja päättää sitten leikataanko pallit pois.
Yön aikana on tullut paljon lunta. Tänään pitäisi olla treenit tuossa lähellä olevalla kentällä, mutta ellei sitä aurata, niin ainakin Tora hukkuu lumeen siellä. Muutenkin siihen tehdään aivan varmasti luistelupaikka jos pakkasta tulee. Plaah.
Nyt ruoka pojille ja sitten suunnistamme hiekkakuopalle. Taidankin antaa puolet ateriasta ulkona kun olemme liikkeellä koko lauma. Eilenhän kirjoittelin juuri tuosta, ettei Tora tule lenkillä yhtä hyvin luokse kun Hiski ja Jose ovat mukana. Näin tehdään. :)
-----------------------------------------------------------------
Lenkki sujui paremmin ja Tora oli selvästi enemmän hereillä sen jälkeen kun annoin sille luoksetulosta palkaksi kupista omaa liotettua nappulaa. Ohitettiin yksi sauvakävelijä ja nähtiin kauempana pari koiraa. Hiski menee taas niin hajujen perässä että pallien poisto kävi mielessä noin sata kertaa lenkin aikana. En vain millään haluaisi palleja poistattaa muutaman syyn vuoksi (Max oli palliton, joten tiedän mistä puhun)
- Laumajärjestys. En jaksa jos Jose ja Tora alkavat pitää Hiskiä narttuna, lipovat paikkaa missä Hiski makaa ja käyttäytyvät muutenkin kuin Hiski olisi narttu. (Tosin Jose ei tätä tehnyt koskaan, ainoastaan Fasse, mutta olen nähnyt Josenkin piippailevan leikattujen urosten perään)
- Karvaongelmat. Maxilla kasvoi ylipaksu turkki leikkauksen jälkeen ja turkkia oli muutenkin jo paljon ennen leikkausta. Turkin paksuuden vuoksi kesäisin uimareissujen jälkeen iho tulehtui, joten jouduin pulimaan kesäisin koko koiralle 2mm turkin, jotta se pääsi uimaan. Hiskillä on huskyn turkki ja sitä on nytkin jo niin paljon, että siitä tekisi monet villapaidat.
No, tuossa nuo pahimmat asiat ja ensimmäinen on pahin. En jaksa sitäkään että laumassa on yksi koira joka sekoilee narttujen perään eli Hiski, mutta auta armias jos niitä leikkauksen jälkeen olisi kaksi jotka piippailee Hiskin perään ja sitten kuitenkin narttujen pissat kiinnostavat ulkona näitä kahta kun sekin ärsyttää minua. Miksen sitten ota narttukoiria? En jaksa juoksuja enkä mielialanvaihteluita ja sellaista kyseenalaistamista, en osaa selittää. Urokset ovat jotenkin yksioikoisempia, ne eivät ajattele tai pohdi siinä määrin kuin nartut. Ja koipea nostavaa narttua en ainakaan jaksaisi katsella. :D Kunpa koirilla ei olisi lisääntymisviettiä ollenkaan.
Näitä asioita olen pohtinut jo vuoden verran Hiskin vuoksi. Sille on annettu yksi hormonipiikki, joka vaikuttikin kuukauden päivät hienosti ja koira oli rauhallisempi lenkeillä ja keskittyi paremmin kaikkeen. Pitääkin kysyä eläinlääkäriltä vaikuttaako tuo piikki sillä tavoin että muut koirat haistavat muutoksen samoin kuin leikatun uroksen kohdalla. Sitten sitä voisi vielä kokeilla myöhemmin kun Tora kasvaa ja päättää sitten leikataanko pallit pois.
Illalla kävimme Citymarketin parkkihallissa ottamassa perustreenit. Luoksetulossa ruokapalkka ja piilouduin ostoskärryjen taakse. :D
Totista tottista, taustalla soi Ave Maria. *nauraa*
Kontaktikävelyssä palkkaan tässä vaiheessa kahdesta eri asiasta: kun vien namilla, palkitsen oikeasta paikasta ja kun laitan namikäden selän taakse palkitsen katseesta. Jos pentu hakeutuu oikeaan paikkaan ja katsoo, annan enemmän namia palkaksi.

Maahanmenoa Tora ennakoi, mutta ei mene kunnolla hissinä alas ennen kuin otan 1-3 kertaa käden kanssa sen maahan asti. Paikallamakuussa se pysyy jo melko hyvin, mutta kehun tässäkin vielä koko ajan eli kerron koiralle että se on tekemässä oikein. Kehuminen ei saa olla vapautus. :)
Eteentulossa (PK-puolen tottis vaatii tämän) otan pennun aivan jalkojen väliin. Ensimmäinen pyrkimys on päästä tässä asennossa itse seisomaan normaalisti ja käyttää kädet nopeasti sivuilla tai takana ja palkita pentu oikeasta asennosta ja katseesta. En liitä eteentuloa vielä luoksetuloon vaan luoksetulo tapahtuu pennun nimellä ja vapaaseen asentoon.

11 viikkoa ja 6 päivää
Yöllä nukuttiin tällä kertaa vain 5h putkeen. Yritin kyllä jatkaa uniani Toran piippailusta huolimatta, mutta siinä vaiheessa kun kuulin pimeässä huoneessa miten pissat lorisee lattialle oli pakko sanoa ääneen AIJAI ja lorina loppui siihen. Menin päästämään pennun ulos, missä se pissasi loppuun. Aamuherätys oli puoli yhdeksän maissa.
Tänään ei olla tehty mitään erityistä. Paikallamakuuta ollaan jalostettu hieman pidemmälle, olen ottanut kokonaisen askeleen taaksepäin. Sivulletulot ovat tänään jostain syystä osuneet miltei joka kerta täysin kohdalleen ilman käsimerkkiä seinän vieressä. Ulkona otettiin kontaktikävelyä ja lelulla leikkimistä. Kävin myös koko lauman kanssa lenkillä, joskaan se ei ollut mitenkään nautinnollista kun Hiskiä sai koko ajan komentaa pysymään tien oikeassa reunassa, koska se halusi lähteä mukaan Toran haastamaan leikkiin. Lopulta totesin, että Hiski olkoot remmissä, Tora ja Jose irti. Huomasin myös, ettei Tora tule luokse niin hyvin kun muut ovat mukana. Uskoisin että suurin syy tähän on se, että harvemmin olen antanut ruokapalkkaa luoksetulosta kun kaikki koirat ovat mukana. Nakkia tietenkin, mutta kun muut koheltavat pitkin lumihankea niin eihän siinä välttämättä se nakki sitten olekaan ihan niin kiinnostava. Remmissä kolmen koiran kuljettaminen on aivan järkyttävää, ei pysty. Hermot räjähtää heti. Pitää ensin opettaa Toralle miten kävellään remmissä nätisti. Nyt se vain sinkoilee joka suuntaan kun on remmin päässä.
Pitäisi varmaan alkaa vähitellen keräämään lelut pois lattialta. Lähinnä siksi, että Hiski leikkii niillä enemmän kuin Tora. Tora haluaisi vaan roikkua Hiskin villoissa kiinni.
Tänään otettiin taas häkkitreenit. Ei siinäkään mitään erityistä mainittavaa, paitsi että Tora valvoi sen tunnin minkä oli häkissä. Ei kuitenkaan ollut mitenkään stressaantunut vaan järsi luutaan.
Sain tänään linkin Toran veljen videopätkään, laitan linkin myöhemmin kun olen taas "pääkoneen" ääressä. Nyt olen alakerrassa tarkkailemassa koirien ruokahetkeä. Tora on nopein, Hiski kakkonen ja Jose syö hitaimmin. Silti Tora on oppinut olemaan änkeämättä toisten koirien ruokakupeille.
Olen eilen ja tänään pyytänyt Toraa ruokahetkinä sivulle. Tähän asti olen vaatinut vain katsetta. Sen pitkittäminen tuntuu olevan nyt jotenkin kovin vaikeaa. Sivullaollessakin Tora kyllä katsoo silmiini, mutta kun pitäisi tuijottaa enemmän kuin kolme sekuntia niin alkaa hermo pettää :D Kokeilin muuten myös liikkeessä silmiin katsomista. Äärettömän hankalaa.. kun pennun silmät tuntuu harittavan joka suuntaan. En ole lainkaan varma katsooko se minua silmiin, mutta ainakin se katsoo johonkin pääni suuntaan koska namit ja kädet pidän selän takana esim. kontaktikävelyssä katsetta harjoitellessani. Heti kun pentu on siis oppinut katsekontaktin ottamisen alan vaatimaan sitä myös muissa liikkeissä, mutta en alussa joka kerta, koska suurimmaksi osaksi pentu on kiinni namissa. Esim. sivulletulossa palkkaan aina ensin heti siitä, että pentu osuu oikeaan kohtaan. Tämän jälkeen odotan että se katsoo silmiin ja annan seuraavan namin. Joskus annan monta namia heti tai monta namia vasta katseen jälkeen. Kontaktikävelyssä vien pentua nami nenässä, sen jälkeen nostan käden ylemmäs. Palkitsen oikeassa kohdassa kävelystä vaikka katse onkin kädessäni. Erikseen harjoittelen niin että pidän vasemman käteni selän takana jolloin annan pennun kulkea hieman vinossakin ja palkitsen katseesta vaikkei pentu olisi ihan oikeassa kohdassa. Myöhemmin alan vaatia katseen lisäksi sen oikean kohdan hakemista. Enemmän kuitenkin vien namilla oikeassa kohdassa kuin vaadin katsetta vielä tässä vaiheessa. Tapoja on muitakin, mutta minä suosin tätä.
Uusimmassa Canis -lehdessä oli juttua käskyn liittämisestä toimintaan. Tässäkin asiassa on monta tapaa tehdä oikein ja monta tapaa kai tehdä väärinkin. Itse annan koiralle aina vihjeen = käskyn, vaikka se ei vielä edes tietäisi mitä siltä odotetaan. Annan vihjeen juuri ennen kuin autan koiran oikeaan suoritukseen (naksutinta käyttäessäni/jos en auta, tiedän että koira tarjoaa ihan hetken kuluttua oikeaa suoritusta). Tässä edellytän että koiralla on oikea tunnetila ja motivaatiotaso kohdallaan. (Mikä se sitten on, riippuu liikkeestä mitä opetan) Annan siis vihjeen kun koira odottaa toimintaa. Hetki (1 s.) vihjeen perään ohjaan koiran oikeaan asentoon tai suoritukseen jos se ei sitä vielä osaa. Kun koira on oikeassa asennossa kehun vihjesanalla: Hieno ISTU. Tämä siksi, että koira oppisi nopeammin käskysanan. Eli siis sen vihjesanan jos nyt se jotenkin hienommalta ja luonnollisemmalta kuullostaa. Itse kyllä olen sitä mieltä että minä annan käskyjä ja niitä noudatetaan tai sitten jää ruoka saamatta. Myöhemmässä vaiheessa annan käskyn ja annan koiran miettiä jopa melko pitkäänkin mitä nyt pitikään tehdä. Koirasta kyllä näkee koska se vielä miettii ja koska se ei enää jaksa.
Muutenkin puhun paljon koirilleni. Käytän aina samoja sanoja tai jopa pidempiä lauseita. Pennulle pyrin puhumaan vain sanoilla niin kauan että se oppii tunnistamaan sanat ja niihin liittyvät asiat. Tai sitten käytän lyhyitä lauseita ja painotan siellä niitä erityisiä sanoja: Otetaan PANTA pois, hienosti ODOTTAA siinä, sitten otetaan TAKKI vielä pois. Lopuksi pidän pennun paikoillaan pitämällä kättä sen edessä ja odotan katsetta, sen jälkeen vapautus ja pentu saa mennä mihin tykkää. Tämä siis sisälle tullessa esimerkkinä vain. Olen kertonut koirilleni joka kerta kun lähdemme Poriin tai Tampereelle mihin ollaan menossa. :) Minusta on kiva, että koirat tietävät mihin ollaan menossa.
Tällaista jaarittelua tänään. Tuntuu taas että päivä meni hujauksessa.
Tänään ei olla tehty mitään erityistä. Paikallamakuuta ollaan jalostettu hieman pidemmälle, olen ottanut kokonaisen askeleen taaksepäin. Sivulletulot ovat tänään jostain syystä osuneet miltei joka kerta täysin kohdalleen ilman käsimerkkiä seinän vieressä. Ulkona otettiin kontaktikävelyä ja lelulla leikkimistä. Kävin myös koko lauman kanssa lenkillä, joskaan se ei ollut mitenkään nautinnollista kun Hiskiä sai koko ajan komentaa pysymään tien oikeassa reunassa, koska se halusi lähteä mukaan Toran haastamaan leikkiin. Lopulta totesin, että Hiski olkoot remmissä, Tora ja Jose irti. Huomasin myös, ettei Tora tule luokse niin hyvin kun muut ovat mukana. Uskoisin että suurin syy tähän on se, että harvemmin olen antanut ruokapalkkaa luoksetulosta kun kaikki koirat ovat mukana. Nakkia tietenkin, mutta kun muut koheltavat pitkin lumihankea niin eihän siinä välttämättä se nakki sitten olekaan ihan niin kiinnostava. Remmissä kolmen koiran kuljettaminen on aivan järkyttävää, ei pysty. Hermot räjähtää heti. Pitää ensin opettaa Toralle miten kävellään remmissä nätisti. Nyt se vain sinkoilee joka suuntaan kun on remmin päässä.
Pitäisi varmaan alkaa vähitellen keräämään lelut pois lattialta. Lähinnä siksi, että Hiski leikkii niillä enemmän kuin Tora. Tora haluaisi vaan roikkua Hiskin villoissa kiinni.
Tänään otettiin taas häkkitreenit. Ei siinäkään mitään erityistä mainittavaa, paitsi että Tora valvoi sen tunnin minkä oli häkissä. Ei kuitenkaan ollut mitenkään stressaantunut vaan järsi luutaan.
Sain tänään linkin Toran veljen videopätkään, laitan linkin myöhemmin kun olen taas "pääkoneen" ääressä. Nyt olen alakerrassa tarkkailemassa koirien ruokahetkeä. Tora on nopein, Hiski kakkonen ja Jose syö hitaimmin. Silti Tora on oppinut olemaan änkeämättä toisten koirien ruokakupeille.
Olen eilen ja tänään pyytänyt Toraa ruokahetkinä sivulle. Tähän asti olen vaatinut vain katsetta. Sen pitkittäminen tuntuu olevan nyt jotenkin kovin vaikeaa. Sivullaollessakin Tora kyllä katsoo silmiini, mutta kun pitäisi tuijottaa enemmän kuin kolme sekuntia niin alkaa hermo pettää :D Kokeilin muuten myös liikkeessä silmiin katsomista. Äärettömän hankalaa.. kun pennun silmät tuntuu harittavan joka suuntaan. En ole lainkaan varma katsooko se minua silmiin, mutta ainakin se katsoo johonkin pääni suuntaan koska namit ja kädet pidän selän takana esim. kontaktikävelyssä katsetta harjoitellessani. Heti kun pentu on siis oppinut katsekontaktin ottamisen alan vaatimaan sitä myös muissa liikkeissä, mutta en alussa joka kerta, koska suurimmaksi osaksi pentu on kiinni namissa. Esim. sivulletulossa palkkaan aina ensin heti siitä, että pentu osuu oikeaan kohtaan. Tämän jälkeen odotan että se katsoo silmiin ja annan seuraavan namin. Joskus annan monta namia heti tai monta namia vasta katseen jälkeen. Kontaktikävelyssä vien pentua nami nenässä, sen jälkeen nostan käden ylemmäs. Palkitsen oikeassa kohdassa kävelystä vaikka katse onkin kädessäni. Erikseen harjoittelen niin että pidän vasemman käteni selän takana jolloin annan pennun kulkea hieman vinossakin ja palkitsen katseesta vaikkei pentu olisi ihan oikeassa kohdassa. Myöhemmin alan vaatia katseen lisäksi sen oikean kohdan hakemista. Enemmän kuitenkin vien namilla oikeassa kohdassa kuin vaadin katsetta vielä tässä vaiheessa. Tapoja on muitakin, mutta minä suosin tätä.
Uusimmassa Canis -lehdessä oli juttua käskyn liittämisestä toimintaan. Tässäkin asiassa on monta tapaa tehdä oikein ja monta tapaa kai tehdä väärinkin. Itse annan koiralle aina vihjeen = käskyn, vaikka se ei vielä edes tietäisi mitä siltä odotetaan. Annan vihjeen juuri ennen kuin autan koiran oikeaan suoritukseen (naksutinta käyttäessäni/jos en auta, tiedän että koira tarjoaa ihan hetken kuluttua oikeaa suoritusta). Tässä edellytän että koiralla on oikea tunnetila ja motivaatiotaso kohdallaan. (Mikä se sitten on, riippuu liikkeestä mitä opetan) Annan siis vihjeen kun koira odottaa toimintaa. Hetki (1 s.) vihjeen perään ohjaan koiran oikeaan asentoon tai suoritukseen jos se ei sitä vielä osaa. Kun koira on oikeassa asennossa kehun vihjesanalla: Hieno ISTU. Tämä siksi, että koira oppisi nopeammin käskysanan. Eli siis sen vihjesanan jos nyt se jotenkin hienommalta ja luonnollisemmalta kuullostaa. Itse kyllä olen sitä mieltä että minä annan käskyjä ja niitä noudatetaan tai sitten jää ruoka saamatta. Myöhemmässä vaiheessa annan käskyn ja annan koiran miettiä jopa melko pitkäänkin mitä nyt pitikään tehdä. Koirasta kyllä näkee koska se vielä miettii ja koska se ei enää jaksa.
Muutenkin puhun paljon koirilleni. Käytän aina samoja sanoja tai jopa pidempiä lauseita. Pennulle pyrin puhumaan vain sanoilla niin kauan että se oppii tunnistamaan sanat ja niihin liittyvät asiat. Tai sitten käytän lyhyitä lauseita ja painotan siellä niitä erityisiä sanoja: Otetaan PANTA pois, hienosti ODOTTAA siinä, sitten otetaan TAKKI vielä pois. Lopuksi pidän pennun paikoillaan pitämällä kättä sen edessä ja odotan katsetta, sen jälkeen vapautus ja pentu saa mennä mihin tykkää. Tämä siis sisälle tullessa esimerkkinä vain. Olen kertonut koirilleni joka kerta kun lähdemme Poriin tai Tampereelle mihin ollaan menossa. :) Minusta on kiva, että koirat tietävät mihin ollaan menossa.
Tällaista jaarittelua tänään. Tuntuu taas että päivä meni hujauksessa.
maanantai 8. joulukuuta 2008
11 viikkoa ja 5 päivää
Korva ei tässä kuvassa ole niin pystyssä kuin mitä se on tänäänkin ollut. Taas nukuttiin! Kahdestatoista puoli kahteen. Sen jälkeen katsoin kellosta, että viisi tuntia pitää mennä ainakin ilman ulkona käyntiä. Tora herättikin puoli seitsemältä, mutta pää särki enkä jaksanut heti nousta vaan otin Toran viereeni sänkyyn. Jompi kumpi nukahti ensin ja toinen perässä ja heräsin puoli yhdeksältä! Ei pissoja, ei kakkaa, jippii!
Kurja keli jatkuu, vettä sataa edelleen. Tänään olisi ohitustreenit, mutta jos sataa kovasti, niin jätämme ne väliin. Illalla on pentukoulu kuitenkin. :)
Toinen korva on tänäänkin aika ajoin näköjään pystyssä. Kuvia tulossa viimeistään keskiviikkona kun pääsen taas kotikoneelle takaisin.
En ehtinyt ohitustreeneihin, olin siivoamassa hallia. Rami tuli sinne Toran kanssa ja päätin käydä läpi agilityesteet. Ihan vain nostaa pentu puomille ja a-esteelle, pussin läpi mentiin viisi kertaa ainakin ja kepit mentiin pari kertaa. Tora oli innostunut vaikkei mistään mitään ymmärtänytkään. Sisätiloissa otettiin myös pentuhihan perässä juoksemista (muut koirat ottivat ennen Toraa pikku purut ja Tora kävi ihan kierroksilla). Hyvin se juoksikin hihan perässä ja otti siitä kiinni, murisikin. :D
Käytiin porukoitten luona kahvilla, äiti kun on vieläkin sairaslomalla flunssan vuoksi. Hieman ennen lähtöä kämpilleni Tora alkoi juoksennella hepulissa ympäri asuntoa ja pyöri ympyrääkin kerran (siis kerran, mutta varmaan 5 kierrosta). Sama hepulointi jatkui kämpilläni. Piippailua, takajalan puremista, kieppumista, hyppelyä sohvalle, tuoleille, piippaamista taas, omituista juoksentelua pisteestä a pisteeseen b. Tarkistin takapuolen ja jalat, en löytänyt mitään omituista. Ei tuo kyllä ihan normaalia käytöstä ollut. Kesti pitkään ennen kuin pentu rauhoittua lopulta nukkumaan. Äsken kävimme pissalla ja toivottavasti hepulointi loppui, ainakaan en nyt vielä huomannut mitään siihen viittavaa. Tulee ihan mieleen sheltin pentu joka pentukurssilla alkoi yhtäkkiä ruopimaan toisella takajalalla ja tätä jatkui niin pitkään että koira vietiin lopulta eläinlääkärille. Mitään selitystä asialle ei löytynyt, enkä tiedä loppuiko tuo ruopiminen ajan myötä. :S
Kurja keli jatkuu, vettä sataa edelleen. Tänään olisi ohitustreenit, mutta jos sataa kovasti, niin jätämme ne väliin. Illalla on pentukoulu kuitenkin. :)
Toinen korva on tänäänkin aika ajoin näköjään pystyssä. Kuvia tulossa viimeistään keskiviikkona kun pääsen taas kotikoneelle takaisin.
En ehtinyt ohitustreeneihin, olin siivoamassa hallia. Rami tuli sinne Toran kanssa ja päätin käydä läpi agilityesteet. Ihan vain nostaa pentu puomille ja a-esteelle, pussin läpi mentiin viisi kertaa ainakin ja kepit mentiin pari kertaa. Tora oli innostunut vaikkei mistään mitään ymmärtänytkään. Sisätiloissa otettiin myös pentuhihan perässä juoksemista (muut koirat ottivat ennen Toraa pikku purut ja Tora kävi ihan kierroksilla). Hyvin se juoksikin hihan perässä ja otti siitä kiinni, murisikin. :D
Käytiin porukoitten luona kahvilla, äiti kun on vieläkin sairaslomalla flunssan vuoksi. Hieman ennen lähtöä kämpilleni Tora alkoi juoksennella hepulissa ympäri asuntoa ja pyöri ympyrääkin kerran (siis kerran, mutta varmaan 5 kierrosta). Sama hepulointi jatkui kämpilläni. Piippailua, takajalan puremista, kieppumista, hyppelyä sohvalle, tuoleille, piippaamista taas, omituista juoksentelua pisteestä a pisteeseen b. Tarkistin takapuolen ja jalat, en löytänyt mitään omituista. Ei tuo kyllä ihan normaalia käytöstä ollut. Kesti pitkään ennen kuin pentu rauhoittua lopulta nukkumaan. Äsken kävimme pissalla ja toivottavasti hepulointi loppui, ainakaan en nyt vielä huomannut mitään siihen viittavaa. Tulee ihan mieleen sheltin pentu joka pentukurssilla alkoi yhtäkkiä ruopimaan toisella takajalalla ja tätä jatkui niin pitkään että koira vietiin lopulta eläinlääkärille. Mitään selitystä asialle ei löytynyt, enkä tiedä loppuiko tuo ruopiminen ajan myötä. :S
"Jalkahepuli"Tunnin päästä lähdemme pentukouluun, jos hepulin merkkejä ei enää ole. Mahtaakohan pystyssä oleva korva sekoittaa pennun pään? :D

Hepuli meni sitten ohi, eikä mitään oireilua ollut enää iltapäivällä. Pentutunti meni hienosti muilta osin paitsi leikkiminen tökki. Otettiin ulkokentällä luoksetulot, sisällä kontaktikävelyä, sivulletuloja ja maahanmenoa. Lopputunnista maha oli ihan täynnä ja siinä kohtaa ei sitten lelu enää kiinnostanut kun piti tehdä vapaanouto.
Tora jäi Hiskin tunnille katsojaksi. Annoin sille puruluun ja laitoin remmistä seinään kiinni. Siinä se sitten jyrsi luuta ja haukahteli kun palkkasin Hiskiä lelulla. Hyvä näin, oppiipa olemaan kiinnostunut lelusta. Lopputunnista Tora nukahti lattialle, mistä Rami kävi sen noutamassa kuuden aikaan.
Puoli yhdeksältä Tora tuli taas takaisin hallille, kun työpäiväni oli loppumassa. Pyysin avo-voi ryhmää laittamaan koirat paikallamakuuseen ja kävin ottamassa kontaktikävelypätkän kujassa. Tora ei noteerannut muita koiria juuri mitenkään. Taisi pennulla olla taas nälkä.
Sitten ajeltiin takaisin Tampereelle. Tora nukkui koko matkan, joten saa nähdä millainen yö tulossa...
(rokotusaika varattu: perjantai)
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
11 viikkoa ja 4 päivää, nukkumisennätys
Yöllä nukuttiin puoli yhdestä puoli kolmeen ja siitä kahdeksaan!!! Päätin puoli kolmelta, että vähintään 4h aion nukkua ja sitten pentu herättikin vasta kahdeksalta. Olisi kyllä hienoa, jos tuo pissaväli alkaisi olla edes sen 5h. Saa nähdä oliko tämä yö vain joku ihme poikkeus.
Päivällä lähdettiin koko sakki Poriin, käväistiin kahvilla "mummolassa" ja loppupäivä menikin taas töiden merkeissä. Vettä satoi koko päivän.
Toran toinen korva on tänään ollut aika ajoin pystyssä!
Päivällä lähdettiin koko sakki Poriin, käväistiin kahvilla "mummolassa" ja loppupäivä menikin taas töiden merkeissä. Vettä satoi koko päivän.
Toran toinen korva on tänään ollut aika ajoin pystyssä!
4. viikon harjoitukset
- katsekontakti
Samassa mennään, ei kestoa enempää, mutta osaa hakea enemmän katsekontaktia kuin ennen, mm. kontaktikävelyssä jos laitan namikäden selän taakse.
- luoksetulo
Hyvä. Ei piippaa tokoluoksetulossa. Kävelen rauhallisesti mitään sanomatta pois, etäisyys n. 25-30m. Juoksee minkä kintuistaan pääsee. Kutsun pelkällä nimellä yhden kerran.
- takapihalta sisälle tuleminen
Toimii taas hyvin! Jees!!!
- maahanmeno
Ei olla tällä viikolla tehty niin paljoa, samassa mennään. Käsimerkillä, mutta ennakoi.
- paikallamakuu
Pysyy hyvin ja katsoo silmiin. En ole pidentänyt etäisyyttä vielä.
- sivulletulo
Ilman käsimerkkiä menee miltei aina 5-10cm liian eteen, joten autan käden kanssa edelleen.
- kontaktikävely
Tätä ollaan otettu tällä viikolla eniten. Autan vielä namilla suurimmaksi osaksi, mutta välillä mennään niin että seison suorana ja/tai namikäsi on selän takana. Tällöin takapää alkaa kyllä helposti kääntymään ulos. Hakee eniten tätä paikkaa itsenäisesti etupihallamme kun tulemme lenkiltä takaisin päin.
- ovesta ulosmeno (vapautus katseen jälkeen)
Ei ymmärrä vieläkään sanaa istu, mutta se ei haittaa koska olen tarkkaillut istumaan menoa ja tapahtuu kahdella eri tavalla valitettavasti. En siis saa tässä kohtaa mitään hyötyä kaukoihin, joten istuminen saa vielä jäädä mietintään.
- remmin irtiottaminen (vapautus katseen jälkeen)
Alkanut sujumaan paremmin. Jos muut koirat eivät ole mukana, katsoo heti kun irroitan remmiä. Estän vielä kädellä rinnan edestä, ettei pentu karkaa ennen vapautusta.
- nätisti sylissä oleminen (ei rimpuilla)
Toimii hyvin. Pitäisi alkaa nyt harjoitella kyljelleen menoa ja siinä nätisti olemista enemmän.
- lelun takaisin tuominen
Välillä onnistuu, enimmäkseen tehdään vielä remmissä, jotta palautus tapahtuu oikein.
- kynsien leikkaus, harjaus, hampaat, korvat ja kopelointi
Alettu tehdä myös pennun ollessa hereillä. Kynnet ja harjaus tuottaa pientä tuskaa vielä (ei malta olla paikallaan ja välineet kiinnostavat).
- kieltosana
Välillä uskoo, välillä ei. Tällä viikolla puututtu hellaa ja tiskipöytää vasten hyppimiseen, joka loppui toisen kieltopäivän aamuna.
- Luoksetulon eteentulo
Pyrin ottamaan monta kertaa lenkin aikana. Tulee hyvin istumaan jalkojen väliin, mutta en ole vielä vaatinut tässä asennossa katsetta, enkä ole edes käynyt suorana. Olemme vain ruokailleet tässä asennossa.
Muuta huomioitavaa:
- Yölliset heräilyt lisääntyneet, mutta menee nukkumaan helpommin. Pyytää yöllä pissalle ulos, päivisin päästän niin usein, etten osaa sanoa osaako pyytää ulos.
- Pannan laitto ja pois otto, takin laitto
Osaa istua aloillaan nätisti sen aikaa kun toimenpiteet tehdään.
- Osaa hypätä itse autoon (etupenkille jalkatilan kautta), osaa myös hypätä itse jo sohvalle.
- Näin eilen ensimmäisen kerran "venkoilua" eli häkissä ollessa kieri selällään.
- Pidetty häkissä max 1h niin että olen itse samassa huoneessa. Tämä aika sujuu jo hyvin ja pentu alkaa useimmiten nukkumaan hetken puruluuta kaluttuaan.
- Osaa hakeutua ohitustilanteissa luokseni kun ihminen tai vieras koira kävelee ohi. Tarkkailee ensin hetken, sitten juoksee äkkiä hakemaan palkkaa. Pysyy luonani kiinni pitämättä tällä hetkellä myös jos muut koirat tekevät luoksetuloja kujassa.
- Leikitty lelulla metsässä (alkeellista esineruutua) Palkattu hanskojen löytymisestä ulkoa.. samaa asiaa tämänkin.
- Liikkumaton lelu ei välttämättä kiinnosta aina.
- Alkanut reagoimaan ovikelloon Porissa. Myös siihen kun joku tulee sisälle. Ääh.. Ei hauku, mutta sekoilee muuten vaan.
11 viikkoa ja 3 päivää
Nukuin alakerrassa Toran kanssa, minä sohvalla, Tora korissaan ja välillä kainalossa. Herätys oli puoli kolmelta, puoli viideltä ja puoli yhdeksältä. Päästin ulos joka kerta, vaikka ei tuossa sitä viittä tuntia tullut.. no pissasi nätisti ja tuli heti takaisin sisälle ja meni nukkumaan, ei mitään turhia riehumisia.
Päivällä käytiin treenailemassa Lielahdessa Tamskin jäsenten kanssa. Paikalla oli uusiakin koiria, mutta Tora haki kontaktia (nakkiin) tosi hyvin ja meni maahankin vaikka massa oli lunta. Otimme kontaktikävelyä ringissä (pujottelua), luoksetulon ja muutamia sivulletuloja ja maahanmenoja. Tärkeintä harjoituksessa oli kuitenkin se, että pentu piti kontaktia minuun sen ajan kun teimme eli ehkä n. 15 minuuttia. Otin myös Hiskin ja Josen mukaan ja treenasin nekin samalla. Hiskillä lähinnä seuraamista ja paikallaistumista, Joselle tein ruudun ja ohjatun (vasen), hyvin muisti, ei virheitä. Josen perusasennot on kyllä vinot johtuen liiasta eteenpäin suuntautuneesta innostuksesta. Myös vasemmalle paikallakäännös vaatii pikkuisen muistuttelua.
Äsken tehtiin 45min häkkitreenit, Tora nukkui koko ajan ja nukkuu edelleen...
Päivällä käytiin treenailemassa Lielahdessa Tamskin jäsenten kanssa. Paikalla oli uusiakin koiria, mutta Tora haki kontaktia (nakkiin) tosi hyvin ja meni maahankin vaikka massa oli lunta. Otimme kontaktikävelyä ringissä (pujottelua), luoksetulon ja muutamia sivulletuloja ja maahanmenoja. Tärkeintä harjoituksessa oli kuitenkin se, että pentu piti kontaktia minuun sen ajan kun teimme eli ehkä n. 15 minuuttia. Otin myös Hiskin ja Josen mukaan ja treenasin nekin samalla. Hiskillä lähinnä seuraamista ja paikallaistumista, Joselle tein ruudun ja ohjatun (vasen), hyvin muisti, ei virheitä. Josen perusasennot on kyllä vinot johtuen liiasta eteenpäin suuntautuneesta innostuksesta. Myös vasemmalle paikallakäännös vaatii pikkuisen muistuttelua.
Äsken tehtiin 45min häkkitreenit, Tora nukkui koko ajan ja nukkuu edelleen...
lauantai 6. joulukuuta 2008
11 vkoa ja 2 päivää

Ramin tyttö Oona tuli eilen viikonlopuksi luoksemme, joten kirjoittelu jäi vähän vähemmälle. Yön nukuin pennun kanssa alakerrassa, jottei tyttö herää kun pentu herää ja päin vastoin. Unet jäi silti vähälle, koska Oona heräsi tosi aikaisin ja me menimme nukkumaan todella myöhään. Luulin että Tora ravistelee minua aamulla, kun Rami tuli sanomaan, että mene jatkamaan uniasi yläkertaan puoli kahdeksan maissa.
Menin yläkertaan ilman koiria ja torkuin pari tuntia. Pentu kohelsi, Hiski kohelsi, Oona kohelsi, kaikki kolme erikseen ja yhdessä. Puoli kymmeneltä totesin taas, että 3v lapsi ja pentu samassa huoneessa on hirveä yhdistelmä pennun henkistä kasvua ajatellen. Pennun stressijärjestelmä ei saisi aktivoitua liian montaa kertaa päivässä vääristä asioista ensimmäisten 4kk aikana. Tora on muutenkin herkkähaukkuinen (ainakin vielä ollut) ja piippaileekin silloin tällöin.
Otin Toran ja Hiskin makuuhuoneeseen ja jätin sinne rauhoittumaan siksi aikaa kun join rauhassa aamukahvit. Tämä järjestely toimi hyvin ja aion sitä käyttää viikonlopun aikana varmasti enemmänkin.
En käsitä miten lapsi saadaan ymmärtämään että juokseminen ei kannata tai pentu on persauksissa kiinni. Varsinkin jos kyseessä ei ole oma lapsi. Onhan ne terävät nuo pennun hampaat, mutta kun kumpikaan ei usko ja lapsi vielä vähemmän. Sitä kun ei voi laittaa remmistä patteriin kiinni rauhottumaan ja pennun rauhoittumaan laitto samassa huoneessa on täysin turhaa koska lapsi menee varmasti ärsyttämään pentua jos siitä nimenomaan kielletään. Uhmaikä? Olen yrittänyt selittää, että jos juoksee, pentu alkaa näykkiä ja jos et juokse saat vanukasta jne. Heh, lahjonta on ehkä pätevintä tässä kohtaa.
Lasten koulutuksesta tai käyttäytymisestä vielä, että lapsilla ei tunnu oikein pätevän tämä syy -> seuraus toiminta. Jos lapsi juoksee ja koira nappaa persuksille, sitä juostaan hetken päästä taas. Jos koira juoksee laiturille ja tippuu veteen, se tuskin juoksee sinne toista kertaa jos ei pidä uimisesta. Selittäkää nyt viisammat ihmispsykologiaan ja käyttäytymistieteisiin perehtyneet mikä ihmislapsesta tekee niin hölmön? Itsekin laiturilta nimittäin tippuneena... pentuna kiellettiin pyörimästä pitkin laituria niin pakkohan sitä oli siinä pyöriä kunnes tipuin. No, itse muistaakseni en sen jälkeen pyörinyt enää laiturilla.
Mietin joku ilta nimittäin tuota, miksi ihmislapsi on tuollainen. Johtuuko se siitä, että ihmistä ei uhkaa mikään muu laji, joten voimme olla syntymästä asti monta vuotta hölmöjä ja käyttäytyä miten sattuu? Eläimethän, mitä pienempiä ja uhatumpia ne ovat, syntyvät miltei valmiina pakenemaan. Esim. marsut syntyvät silmät auki ja turkki päällä ja syövät heinää jo pari tuntia syntymän jälkeen.
Kuitenkin ihmisiin pätee monet samat käyttäytymistä ohjaajavat asiat kuin eläimiinkin. Me emme vain ole ihan niin yksioikoisia kuin eläimet. Joskus sitä toivoisi että voisi olla niin yksinkertainen aivoiltaan. Miten helppoa elämä sitten olisikaan, vai olisiko. Kai sitä voisi kokeilla saisiko itsensä vieroitettua esim. suklaasta sillä että ottaisi viisi palaa päivässä ja jokaisen palan kohdalla heittäisi itseään heittoketjulla päähän. En tiedä kauanko sitä pitäisi jatkaa että suklaan syönti loppuisi. Rangaistushan ei poista halua tehdä kiellettyä asiaa eläimiltäkään.
No menipä tämä nyt pohdinnaksi näin lauantai aamuna. Tekisi niin mieli opiskelemaan tuota ihmispuolen käyttäytymistäkin vielä. Jospa sitä joskus vielä pääsisi koulun penkille. Tai ehtisi.
Saapi taas kommentoida jos haluatte. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ollut ärsyttää "lapsellisia", vaan olipa pakko purkautua johonkin. Julkisesti. :D Hienoa tässä on se, että Tora ei pelkää tippaakaan Oonaa, vaikka Oona kiljuu välillä ja käyttäytyy niin kuin lapset nyt käyttäytyvät.
Vieläkö joku ihmettelee miksei minulla ole lapsia? *nauraa*
Kyllähän lapsiperheisiin paljon koiria otetaan, eikä kaikista koirista tule ylihysteerisiä stressierkkejä lasten vuoksi. Se on niin lapsista kiinni, rodusta, kasvatuksesta, niin lapsien kuin koirienkin. Paljon näitä ylistressaantuneita lapsiperheiden koiria silti töissäkin näkee. Eikä tilanteen muuttaminen ole helppoa jos perheessä on muutama lapsi ja sama meno on jatkunut jo pidempään. Itse olen niin tarkka ja tietysti olen, kun kyseessä on kuitenkin kisakoira, eikä pelkkä kotikoira. Joskaan en kotikoirankaan kanssa lähtisi yliaktivoinnin puolelle. Riittää tuo yksi syntymä adhd Hiski. :D
Lähdin lenkille kaikkien koirieni kanssa, Rami lähti ulkoiluttamaan Oonaa ja samalla reissulla vielä menossa äitinsä luokse, joten nyt meidän lauma lepää. Lenkillä vastaan tuli joku nainen terrierinsä kanssa ja vaati että laitan koirani kiinni etten päästä niitä hänen koiransa luokse koska hänen pikku puudelinsa on niin aggressiivinen. Tokaisin vaan että loppu kuule remmit kesken nyt ja luuletko että päästäisin näitä sinne vaikka se olisi kiltti. Toisaalta, tuo taisi olla 1. koiranulkoiluttaja joka EI ollut päästämässä koiraansa laumani luokse. Tora ohitteli hienosti parit sauvakävelijät ja koirat myös. Se jopa tuli luokseni kun näki kauempana koiran, eikä sen vuoksi että olisi jotenkin jännittänyt vaan täysillä juoksi ja ihan vaan nakki mielessä. :)
Koiran stressistä:
Koiran korkea stressitaso ilmenee vinkumisena, levottomuutena tai kaikkeen mahdolliseen reagoimisena.Koira stressaantuu pysyvästi, mikäli sen stressijärjestelmä käynnistyy liian usein. Jos lisämunuaiset joutuvat liian usein lähettämään stressihormoneja, ne menettävät säätelykykynsä ja suurentuvat selviytyäkseen kovasta paineesta. Voimaa tarvittaessa ylisuuret lisämunuaiset lähettävät kehoon liian paljon stressihormoneja. Lihakset saavat ravinteita niin suuria määriä, että ne tulevat paljon vahvemmiksi kuin normaalisti. Silloin koira reagoi liioitellusti. Se raivoaa vihasta sen sijaan, että tyytyisi irvistelemään ja murisemaan. Se ryömii pelosta sen sijaan, että väistyisi peloissaan. Se on hysteerinen onnesta sen sijaan, että kertoisi tyynesti olevansa iloinen. Tätä kutsutaan jatkuvaksi stressiksi.
Eri koirien stressijärjestelmä sietää erilaisia ärsykemääriä, ennen kuin koira stressaantuu pysyvästi. Yleisesti voidaan sanoa, että paimenkoirat ja jotkut lintukoirat ovat alttiimpia stressille.
MIKÄ AIHEUTTAA STRESSIÄ
Saalistus
- riippuu paljon rodusta, sukupuolesta, iästä, kokemuksista /yksilöstä
- riski, jos saalistusleikkejä yli 3 x vkossa
- jänis pallo, hölkkääjät, autot, noutokapula, toinen koira…
Pakeneminen
- leikki toisten koirien/ihmisten kanssa
- jatkuvaa tai useasti toistuvaa pelkoa
Taistelu
- Toiset koirat
- Repimisleikit
- painileikit
Leikki
- Menee yli > rauhoittuminen vaikeaa riehumisen jälkeen
- ei pura, vaan ”lataa” akkuja >kunto kasvaa >enemmän energiaa
Hormonitoiminta
- juoksut naapuruston nartuilla
Vähävirikkeisyys / yliaktivointi
- elämä passiivista ja tylsä, lenkit tylsiä
- ainoa ”fyysinen ja psyykkinen työ” on stressihormoneja vapauttavaa
Koira tuntee itsensä uhatuksi (ihmisten/perheen toisen koiran eleet/käyttäytyminen)
Kipu (lyöminen, toisten koirien puremat, selkä-, lonkka- kyynerpää tai poviongelmat)
Ristiriitaiset tunteet (johtajuusongelmat laumassa)
Omistajien vihaisuus (lapsi, uusi pentu, avio, tai muuta henkiset ongelmat)
Rankaisut ( tulevat varoittamatta, koiran kannalta epäloogisesti ja arvaamatta)
Jännitys (tietty paikka/tilanne/muuttuneet olosuhteet/useampi omistaja/synnytys)
Levoton ympäristö/kiihtymys (liian harvoin mahdollisuus olla rauhassa)
Liian paljon täydellä nopeudella ja teholla toimiminen/liian vähän vapautta
Omistajan liian suuret vaatimukset harjoituksissa tai päivittäisessä elämässäOnnettomuudet, nälkä, jano, paleleminen, sairaudet, liiallinen meteli, pelottavat tilanteet (joista koira ei tunne selviävänsä), yksin oleminen (liiallinen tai eroahdistus)
------------------------------------------------------------
Kuudelta illalla lähdimme katsomaan ilotulitusta Tampereen keskustaan pennun ruoka ja nakkia mukana. Vähän niin kuin aikoinaan Maxin vein tutustumaan ilotulitukseen, mutta silloin ei kyllä ollut edes nakkeja mukana ja pentu sai hepulit. Mutta ei silti aikuisena välittänyt paukuista yhtään.
Meteli oli aikamoinen ja porukkaa paikalla varmaan puolen Tamperetta. Joku koira tietysti vielä sai slaagin siinä aika lähellä, huusi suoraa huutoa. Onneksi edessämme oli bokseri joka otti asian ihan rauhallisesti. Olin kyykyssä pentu vieressäni ja avasin ruoka-astian samalla hetkellä kun pauke alkoi. Tora alkoi syömään, mutta sitten tuli muutama kovempi räjähdys. Pentu pakitti hieman, mutta jatkoi syömistä korvat luimussa ja katseli välillä taivaalle, mutta vain hetken kun nälkä oli kova. Kun ruoka oli loppu syöttelin nakkia vielä antaen aina palan kerrallaan kuppiin. Innostin Toraa vielä hieman sanomalla sille : Mitäs pikku piipeli (tää on sellanen kohellusjuttu) ja pentu alkoi heiluttaa häntää ja kiipeili syliini. Loput ilotulituksesta menikin ihan hyvin. Heti kun ilotulitus loppui otettiin parit sivulletulot ja leikittiin lelulla. Jäimme puistoon hetkeksi katsomaan kun ihmiset lipuivat ohitsemme.
Menin yläkertaan ilman koiria ja torkuin pari tuntia. Pentu kohelsi, Hiski kohelsi, Oona kohelsi, kaikki kolme erikseen ja yhdessä. Puoli kymmeneltä totesin taas, että 3v lapsi ja pentu samassa huoneessa on hirveä yhdistelmä pennun henkistä kasvua ajatellen. Pennun stressijärjestelmä ei saisi aktivoitua liian montaa kertaa päivässä vääristä asioista ensimmäisten 4kk aikana. Tora on muutenkin herkkähaukkuinen (ainakin vielä ollut) ja piippaileekin silloin tällöin.
Otin Toran ja Hiskin makuuhuoneeseen ja jätin sinne rauhoittumaan siksi aikaa kun join rauhassa aamukahvit. Tämä järjestely toimi hyvin ja aion sitä käyttää viikonlopun aikana varmasti enemmänkin.
En käsitä miten lapsi saadaan ymmärtämään että juokseminen ei kannata tai pentu on persauksissa kiinni. Varsinkin jos kyseessä ei ole oma lapsi. Onhan ne terävät nuo pennun hampaat, mutta kun kumpikaan ei usko ja lapsi vielä vähemmän. Sitä kun ei voi laittaa remmistä patteriin kiinni rauhottumaan ja pennun rauhoittumaan laitto samassa huoneessa on täysin turhaa koska lapsi menee varmasti ärsyttämään pentua jos siitä nimenomaan kielletään. Uhmaikä? Olen yrittänyt selittää, että jos juoksee, pentu alkaa näykkiä ja jos et juokse saat vanukasta jne. Heh, lahjonta on ehkä pätevintä tässä kohtaa.
Lasten koulutuksesta tai käyttäytymisestä vielä, että lapsilla ei tunnu oikein pätevän tämä syy -> seuraus toiminta. Jos lapsi juoksee ja koira nappaa persuksille, sitä juostaan hetken päästä taas. Jos koira juoksee laiturille ja tippuu veteen, se tuskin juoksee sinne toista kertaa jos ei pidä uimisesta. Selittäkää nyt viisammat ihmispsykologiaan ja käyttäytymistieteisiin perehtyneet mikä ihmislapsesta tekee niin hölmön? Itsekin laiturilta nimittäin tippuneena... pentuna kiellettiin pyörimästä pitkin laituria niin pakkohan sitä oli siinä pyöriä kunnes tipuin. No, itse muistaakseni en sen jälkeen pyörinyt enää laiturilla.
Mietin joku ilta nimittäin tuota, miksi ihmislapsi on tuollainen. Johtuuko se siitä, että ihmistä ei uhkaa mikään muu laji, joten voimme olla syntymästä asti monta vuotta hölmöjä ja käyttäytyä miten sattuu? Eläimethän, mitä pienempiä ja uhatumpia ne ovat, syntyvät miltei valmiina pakenemaan. Esim. marsut syntyvät silmät auki ja turkki päällä ja syövät heinää jo pari tuntia syntymän jälkeen.
Kuitenkin ihmisiin pätee monet samat käyttäytymistä ohjaajavat asiat kuin eläimiinkin. Me emme vain ole ihan niin yksioikoisia kuin eläimet. Joskus sitä toivoisi että voisi olla niin yksinkertainen aivoiltaan. Miten helppoa elämä sitten olisikaan, vai olisiko. Kai sitä voisi kokeilla saisiko itsensä vieroitettua esim. suklaasta sillä että ottaisi viisi palaa päivässä ja jokaisen palan kohdalla heittäisi itseään heittoketjulla päähän. En tiedä kauanko sitä pitäisi jatkaa että suklaan syönti loppuisi. Rangaistushan ei poista halua tehdä kiellettyä asiaa eläimiltäkään.
No menipä tämä nyt pohdinnaksi näin lauantai aamuna. Tekisi niin mieli opiskelemaan tuota ihmispuolen käyttäytymistäkin vielä. Jospa sitä joskus vielä pääsisi koulun penkille. Tai ehtisi.
Saapi taas kommentoida jos haluatte. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ollut ärsyttää "lapsellisia", vaan olipa pakko purkautua johonkin. Julkisesti. :D Hienoa tässä on se, että Tora ei pelkää tippaakaan Oonaa, vaikka Oona kiljuu välillä ja käyttäytyy niin kuin lapset nyt käyttäytyvät.
Vieläkö joku ihmettelee miksei minulla ole lapsia? *nauraa*
Kyllähän lapsiperheisiin paljon koiria otetaan, eikä kaikista koirista tule ylihysteerisiä stressierkkejä lasten vuoksi. Se on niin lapsista kiinni, rodusta, kasvatuksesta, niin lapsien kuin koirienkin. Paljon näitä ylistressaantuneita lapsiperheiden koiria silti töissäkin näkee. Eikä tilanteen muuttaminen ole helppoa jos perheessä on muutama lapsi ja sama meno on jatkunut jo pidempään. Itse olen niin tarkka ja tietysti olen, kun kyseessä on kuitenkin kisakoira, eikä pelkkä kotikoira. Joskaan en kotikoirankaan kanssa lähtisi yliaktivoinnin puolelle. Riittää tuo yksi syntymä adhd Hiski. :D
Lähdin lenkille kaikkien koirieni kanssa, Rami lähti ulkoiluttamaan Oonaa ja samalla reissulla vielä menossa äitinsä luokse, joten nyt meidän lauma lepää. Lenkillä vastaan tuli joku nainen terrierinsä kanssa ja vaati että laitan koirani kiinni etten päästä niitä hänen koiransa luokse koska hänen pikku puudelinsa on niin aggressiivinen. Tokaisin vaan että loppu kuule remmit kesken nyt ja luuletko että päästäisin näitä sinne vaikka se olisi kiltti. Toisaalta, tuo taisi olla 1. koiranulkoiluttaja joka EI ollut päästämässä koiraansa laumani luokse. Tora ohitteli hienosti parit sauvakävelijät ja koirat myös. Se jopa tuli luokseni kun näki kauempana koiran, eikä sen vuoksi että olisi jotenkin jännittänyt vaan täysillä juoksi ja ihan vaan nakki mielessä. :)
Koiran stressistä:
Koiran korkea stressitaso ilmenee vinkumisena, levottomuutena tai kaikkeen mahdolliseen reagoimisena.Koira stressaantuu pysyvästi, mikäli sen stressijärjestelmä käynnistyy liian usein. Jos lisämunuaiset joutuvat liian usein lähettämään stressihormoneja, ne menettävät säätelykykynsä ja suurentuvat selviytyäkseen kovasta paineesta. Voimaa tarvittaessa ylisuuret lisämunuaiset lähettävät kehoon liian paljon stressihormoneja. Lihakset saavat ravinteita niin suuria määriä, että ne tulevat paljon vahvemmiksi kuin normaalisti. Silloin koira reagoi liioitellusti. Se raivoaa vihasta sen sijaan, että tyytyisi irvistelemään ja murisemaan. Se ryömii pelosta sen sijaan, että väistyisi peloissaan. Se on hysteerinen onnesta sen sijaan, että kertoisi tyynesti olevansa iloinen. Tätä kutsutaan jatkuvaksi stressiksi.
Eri koirien stressijärjestelmä sietää erilaisia ärsykemääriä, ennen kuin koira stressaantuu pysyvästi. Yleisesti voidaan sanoa, että paimenkoirat ja jotkut lintukoirat ovat alttiimpia stressille.
MIKÄ AIHEUTTAA STRESSIÄ
Saalistus
- riippuu paljon rodusta, sukupuolesta, iästä, kokemuksista /yksilöstä
- riski, jos saalistusleikkejä yli 3 x vkossa
- jänis pallo, hölkkääjät, autot, noutokapula, toinen koira…
Pakeneminen
- leikki toisten koirien/ihmisten kanssa
- jatkuvaa tai useasti toistuvaa pelkoa
Taistelu
- Toiset koirat
- Repimisleikit
- painileikit
Leikki
- Menee yli > rauhoittuminen vaikeaa riehumisen jälkeen
- ei pura, vaan ”lataa” akkuja >kunto kasvaa >enemmän energiaa
Hormonitoiminta
- juoksut naapuruston nartuilla
Vähävirikkeisyys / yliaktivointi
- elämä passiivista ja tylsä, lenkit tylsiä
- ainoa ”fyysinen ja psyykkinen työ” on stressihormoneja vapauttavaa
Koira tuntee itsensä uhatuksi (ihmisten/perheen toisen koiran eleet/käyttäytyminen)
Kipu (lyöminen, toisten koirien puremat, selkä-, lonkka- kyynerpää tai poviongelmat)
Ristiriitaiset tunteet (johtajuusongelmat laumassa)
Omistajien vihaisuus (lapsi, uusi pentu, avio, tai muuta henkiset ongelmat)
Rankaisut ( tulevat varoittamatta, koiran kannalta epäloogisesti ja arvaamatta)
Jännitys (tietty paikka/tilanne/muuttuneet olosuhteet/useampi omistaja/synnytys)
Levoton ympäristö/kiihtymys (liian harvoin mahdollisuus olla rauhassa)
Liian paljon täydellä nopeudella ja teholla toimiminen/liian vähän vapautta
Omistajan liian suuret vaatimukset harjoituksissa tai päivittäisessä elämässäOnnettomuudet, nälkä, jano, paleleminen, sairaudet, liiallinen meteli, pelottavat tilanteet (joista koira ei tunne selviävänsä), yksin oleminen (liiallinen tai eroahdistus)
------------------------------------------------------------
Kuudelta illalla lähdimme katsomaan ilotulitusta Tampereen keskustaan pennun ruoka ja nakkia mukana. Vähän niin kuin aikoinaan Maxin vein tutustumaan ilotulitukseen, mutta silloin ei kyllä ollut edes nakkeja mukana ja pentu sai hepulit. Mutta ei silti aikuisena välittänyt paukuista yhtään.
Meteli oli aikamoinen ja porukkaa paikalla varmaan puolen Tamperetta. Joku koira tietysti vielä sai slaagin siinä aika lähellä, huusi suoraa huutoa. Onneksi edessämme oli bokseri joka otti asian ihan rauhallisesti. Olin kyykyssä pentu vieressäni ja avasin ruoka-astian samalla hetkellä kun pauke alkoi. Tora alkoi syömään, mutta sitten tuli muutama kovempi räjähdys. Pentu pakitti hieman, mutta jatkoi syömistä korvat luimussa ja katseli välillä taivaalle, mutta vain hetken kun nälkä oli kova. Kun ruoka oli loppu syöttelin nakkia vielä antaen aina palan kerrallaan kuppiin. Innostin Toraa vielä hieman sanomalla sille : Mitäs pikku piipeli (tää on sellanen kohellusjuttu) ja pentu alkoi heiluttaa häntää ja kiipeili syliini. Loput ilotulituksesta menikin ihan hyvin. Heti kun ilotulitus loppui otettiin parit sivulletulot ja leikittiin lelulla. Jäimme puistoon hetkeksi katsomaan kun ihmiset lipuivat ohitsemme.
perjantai 5. joulukuuta 2008
11 viikkoa ja 1 päivä
Eilisestä Cittari -treenistä leikkimispätkä:
Viime yö oli erityisen levoton. Annoin eilen matolääkkeen ja ajattelin että piippailu yöllä johtui siitä, että Toralla on maha sekaisin, mutta ei. Nukkumaan mentiin puoli kahdelta, 1. herätys oli kolmelta, sitä seuraava puoli viideltä ja aamuyöllä kolmas kerta, en muista, Rami vei ulos ja yhdeksältä nousin lopulta sängystä.
Puoli viideltä Tora ei edes tehnyt asioitaan, muuten vain halusi ulos. Tästä lähtien määrään siis seuraavan lain:
- Ihan sama koska mennään nukkumaan, mutta sängystä en nouse ennen kuin 5h olen siinä maannut vaikka pommi räjähtäisi ja p**ka haisisi. :D Ja nousemisen jälkeen menen takaisin nukkumaan ja nousen aamulla kun itse haluan (ei enempää kuin 5h). Piste. Hankin korvatulpat. Ei pentu mitään isoa ääntä pidä, sellaista pientä piippausta välillä, mutta kun herkkäunisena herään mihin tahansa ääneen.
Aamulenkillä leikittiin lelulla jonka sidoin remmin päähän ja vetelin ympäri metsää. Se oli Toran mielestä tosi kivaa. Kontaktiakin haki hienosti lelupalkalla, käveli vieressä ja tuli luokse hyvin. Ohitettiin pari sauvakävelijää ja parit koirat. Menin piiloon muutaman kerran.
Viime yö oli erityisen levoton. Annoin eilen matolääkkeen ja ajattelin että piippailu yöllä johtui siitä, että Toralla on maha sekaisin, mutta ei. Nukkumaan mentiin puoli kahdelta, 1. herätys oli kolmelta, sitä seuraava puoli viideltä ja aamuyöllä kolmas kerta, en muista, Rami vei ulos ja yhdeksältä nousin lopulta sängystä.
Puoli viideltä Tora ei edes tehnyt asioitaan, muuten vain halusi ulos. Tästä lähtien määrään siis seuraavan lain:
- Ihan sama koska mennään nukkumaan, mutta sängystä en nouse ennen kuin 5h olen siinä maannut vaikka pommi räjähtäisi ja p**ka haisisi. :D Ja nousemisen jälkeen menen takaisin nukkumaan ja nousen aamulla kun itse haluan (ei enempää kuin 5h). Piste. Hankin korvatulpat. Ei pentu mitään isoa ääntä pidä, sellaista pientä piippausta välillä, mutta kun herkkäunisena herään mihin tahansa ääneen.
Aamulenkillä leikittiin lelulla jonka sidoin remmin päähän ja vetelin ympäri metsää. Se oli Toran mielestä tosi kivaa. Kontaktiakin haki hienosti lelupalkalla, käveli vieressä ja tuli luokse hyvin. Ohitettiin pari sauvakävelijää ja parit koirat. Menin piiloon muutaman kerran.
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
11 viikkoa
Paino: 5.6kg



Tänään mennään koko lauma yhdessä lenkille. Huomasin eilen, että kun menen Toran kanssa tuohon lähimetsään ja pururadalle sen keskittyminen on enemmän luonnossa kuin minussa. Kun taas menen asvaltille, kaupan pihaan, sorakentälle tai liikenteen sekaan se alkaa ottaa kontaktia ja hakeutuu automaattisesti vasemmalle puolelleni kävelemään... Pitäisi käydä enemmän "nurmi"kentillä treenailemassa, mutta ne on aika liejua tällä hetkellä. Tänään olemme menossa Tamskin jäsenten kanssa johonkin kaukaloon treeneihin. Mikäli löydän perille.
Jouduin komentamaan aamuruuan yhteydessä vain kerran hellaa päin hyppimisestä, enkä käyttäynyt edes räminätölkkiä vaan suullinen vinkki riitti. Jotain edistystä tässä asiassa siis havaittavissa.
Kova termiitti tuo pentu kyllä on. Rappusten reunaa näin sen jyrsivän aamulla kun menin vessaan. Komensin, lopetti, suljin vessan oven, avasin, taas se jyrsi, mutta lopetti kun näki minut. Alkanee oppia, että kun olen näkyvillä ei kannata syödä rappusia. Ehkä.

Toin eilen joulukoristelaatikon sisälle ja sitäkin on kiva syödä. Aina kun silmä välttää. Ja äsken pentu hyppeli olohuoneen pöydällä puolittain. Omat lelut eivät kelpaa kuin pari minuuttia, kaikki muu kiinnostaa. Irtopaperit revitään alta aikayksikön jos niitä jostain löytyy. Kaikki kulmat mitä talosta löytyy pitää maistella.
Sängyssä nukkumisesta vielä. Viime yönä Rami oli ottanut Toran sänkyyn jo ennen kuin tulin makkariin. Tämä siis normaalia että pentu on saanut olla sängyssä. Siinä vaiheessa kun lakkasimme rapsuttelemasta pentua se meni itse omaan koriinsa nukkumaan!! Wau. Annan pennun mennä itse sängystä alas, koska se osaa valua pitkin reunaa pehmeään koriinsa.
Niin ja sohvalle se pääsee jo hyppäämällä! Rappuset se kiipeää heti ylös jos unohdan laittaa esteen rappujen eteen. Alaspäin olen antanut sen tulla vain kolme viimeistä askelta kerran päivässä jotta oppii senkin taidon joskus.
Toinen korva on edelleen pystyssä, mutta se kallistuu sisäänpäin, aivan kuin odottaisi toisesta korvasta olevan joskus vielä tukea. Toinen korva on ihan lupalla ja sivusuuntaan. Pentu on kasvanut, tänään punnitaan vielä. Tuntuu että se on pidentynyt ja jalkoja on metri vähintään. ;)
Yritän ehtiä ottamaan tänään jotain kuvia. Rami ei ole ollut mukanani lenkeillä, siksi uusia kuvia ei olla nyt otettu. Jos lenkillä on mukana kolme koiraa joista yksi on pentu, toinen adhd-tapaus, siihen kamera.. ei pysty. Ja kun olen Toran kanssa kahdestaan ulkona haluan keskittyä koko ajan pennun touhuihin. :) On se vaan ihana vaikka onkin ihan Torakka.


Onkohan tää nyt varmasti tarpeeksi lähellä? Pk- puolen eteentulotreeni menossa.

Siis apua miten äkkiä viikot menevät. Ensi viikolla on jo 1. rokotuskin edessä. Pitääpä varata aika tänään. Poriin vai Tampereelle, olisikohan Pori kuitenkin edullisempi vaihtoehto.
Yöllä nukuttiin puoli kahdesta puoli viiteen ja siitä sitten jopa yhdeksään asti! Unirytmit ovat vähän "venahtaneet" tällä hetkellä, pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan niin ei olisi näin väsynyt.
Yöllinen ulkoilu oli yhtä helvettiä. Tora meni suoraan takapihan kukkapenkkiin ja alkoi mutustella puuhaketta (jotain koristehaketta) korviaan lotkauttamatta, samalla kun minä yritin sanoa aamutakki päällä oven raosta että menepäs tekemään pissa. Kukkapenkistä mentiin lumihankeen syömään puunlehtiä ja sitten vähitellen kohti nurmialuetta, mutta siinä missä terassi loppuu on mahdottoman kiva kaivuupaikka ja siihen pentu jämähti kolmanneksi. Pissan tekemiseen kului aikaa ties kuinka kauan ja hermot olivat koetuksella. Tänään aion jos vain ehdin, rakentaa sellaiset esteet takapihalle ettei niistä pääse peltohiirikään läpi. Loppuu se pelleily, ärsyttää komentaa turhaan pentua, kun eihän se mitään kuule kun suu on täynnä puuhaketta ja nokka 5cm maan sisässä. Sisälletulokin tökkii tuon asian vuoksi. Ja tietysti oma nukkuminen.
Yöllä nukuttiin puoli kahdesta puoli viiteen ja siitä sitten jopa yhdeksään asti! Unirytmit ovat vähän "venahtaneet" tällä hetkellä, pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan niin ei olisi näin väsynyt.
Yöllinen ulkoilu oli yhtä helvettiä. Tora meni suoraan takapihan kukkapenkkiin ja alkoi mutustella puuhaketta (jotain koristehaketta) korviaan lotkauttamatta, samalla kun minä yritin sanoa aamutakki päällä oven raosta että menepäs tekemään pissa. Kukkapenkistä mentiin lumihankeen syömään puunlehtiä ja sitten vähitellen kohti nurmialuetta, mutta siinä missä terassi loppuu on mahdottoman kiva kaivuupaikka ja siihen pentu jämähti kolmanneksi. Pissan tekemiseen kului aikaa ties kuinka kauan ja hermot olivat koetuksella. Tänään aion jos vain ehdin, rakentaa sellaiset esteet takapihalle ettei niistä pääse peltohiirikään läpi. Loppuu se pelleily, ärsyttää komentaa turhaan pentua, kun eihän se mitään kuule kun suu on täynnä puuhaketta ja nokka 5cm maan sisässä. Sisälletulokin tökkii tuon asian vuoksi. Ja tietysti oma nukkuminen.


Kuvassa takapiha. Oikealla kukkalaatikko. Terassin päässä kaadettu lumikola ja kynnysmatto estämässä kaivuuhommia ja mullan syömistä. Kohtuu tehotonta.
Tänään mennään koko lauma yhdessä lenkille. Huomasin eilen, että kun menen Toran kanssa tuohon lähimetsään ja pururadalle sen keskittyminen on enemmän luonnossa kuin minussa. Kun taas menen asvaltille, kaupan pihaan, sorakentälle tai liikenteen sekaan se alkaa ottaa kontaktia ja hakeutuu automaattisesti vasemmalle puolelleni kävelemään... Pitäisi käydä enemmän "nurmi"kentillä treenailemassa, mutta ne on aika liejua tällä hetkellä. Tänään olemme menossa Tamskin jäsenten kanssa johonkin kaukaloon treeneihin. Mikäli löydän perille.
Jouduin komentamaan aamuruuan yhteydessä vain kerran hellaa päin hyppimisestä, enkä käyttäynyt edes räminätölkkiä vaan suullinen vinkki riitti. Jotain edistystä tässä asiassa siis havaittavissa.
Kova termiitti tuo pentu kyllä on. Rappusten reunaa näin sen jyrsivän aamulla kun menin vessaan. Komensin, lopetti, suljin vessan oven, avasin, taas se jyrsi, mutta lopetti kun näki minut. Alkanee oppia, että kun olen näkyvillä ei kannata syödä rappusia. Ehkä.

Toin eilen joulukoristelaatikon sisälle ja sitäkin on kiva syödä. Aina kun silmä välttää. Ja äsken pentu hyppeli olohuoneen pöydällä puolittain. Omat lelut eivät kelpaa kuin pari minuuttia, kaikki muu kiinnostaa. Irtopaperit revitään alta aikayksikön jos niitä jostain löytyy. Kaikki kulmat mitä talosta löytyy pitää maistella.
Sängyssä nukkumisesta vielä. Viime yönä Rami oli ottanut Toran sänkyyn jo ennen kuin tulin makkariin. Tämä siis normaalia että pentu on saanut olla sängyssä. Siinä vaiheessa kun lakkasimme rapsuttelemasta pentua se meni itse omaan koriinsa nukkumaan!! Wau. Annan pennun mennä itse sängystä alas, koska se osaa valua pitkin reunaa pehmeään koriinsa.
Niin ja sohvalle se pääsee jo hyppäämällä! Rappuset se kiipeää heti ylös jos unohdan laittaa esteen rappujen eteen. Alaspäin olen antanut sen tulla vain kolme viimeistä askelta kerran päivässä jotta oppii senkin taidon joskus.
Toinen korva on edelleen pystyssä, mutta se kallistuu sisäänpäin, aivan kuin odottaisi toisesta korvasta olevan joskus vielä tukea. Toinen korva on ihan lupalla ja sivusuuntaan. Pentu on kasvanut, tänään punnitaan vielä. Tuntuu että se on pidentynyt ja jalkoja on metri vähintään. ;)
Yritän ehtiä ottamaan tänään jotain kuvia. Rami ei ole ollut mukanani lenkeillä, siksi uusia kuvia ei olla nyt otettu. Jos lenkillä on mukana kolme koiraa joista yksi on pentu, toinen adhd-tapaus, siihen kamera.. ei pysty. Ja kun olen Toran kanssa kahdestaan ulkona haluan keskittyä koko ajan pennun touhuihin. :) On se vaan ihana vaikka onkin ihan Torakka.
----------------------------
Ulkona ei pysty ottamaan kunnon kuvia, liian synkkää.
.---------------------------------------
Oltiin äsken Citymarketin parkkihallissa treenailemassa ja vielä sen jälkeen Tesoman K-kaupan pihassa.


Onkohan tää nyt varmasti tarpeeksi lähellä? Pk- puolen eteentulotreeni menossa.-------------------------------------
Illalla mentiin Tamskin porukan kanssa Lielahteen ottamaan kontaktikävelyä, luoksetulo ja sivulletuloja. Maahan ei lumessa suostuttu menemään. Kauaa emme paikalla olleet, koska Toralle tulee paikalla seistessä niin äkkiä vilu, varsinkin kun on kostea ja kylmä ilma. Treenit sujuivat kuitenkin taas hyvin. Kontakti pysyi ja muiden koirien luoksetulojenkin aikana Tora pysyi luonani vaikka katselikin ohi juoksevaa koiraa. Selvästi on oppinut, että näin pitää menetellä.
Rami kävi äsken päästämässä Toran ulos. Se oli juossut suoraan päin uutta aitaa, joka rajaa sen kukkapenkin. :D
10 viikkoa ja 6 päivää

Yöllä mentiin nukkumaan vasta puoli kolmelta ja siitä nukuttiin puoli seitsemään jonka jälkeen vielä puoli yhdeksään ja fiilis on aika väsähtänyt. Oma moka kun valvoo puoli kolmeen, pentu olisi mennyt nukkumaan puoli yhden aikaan ja sai ihan hepulin kun ei mentykään silloin nukkumaan. Juoksi hulluna pitkin asuntoa ja lopulta simahti keittiön lattialle.
Aamulenkillä Tora oksensi aamuruokansa. En tiedä syytä, kai mahaan on mennyt taas jotain ylimääräistä. Pidin Toraa irti, se oli kyllä tosi kiinnostunut kaikesta mitä maasta löytyy taas vaihteeksi. Vasta loppulenkistä se muisti että minäkin olen olemassa. Menin pari kertaa piiloon, vaihtelin suuntia, otettiin sivulletuloja ja kontaktikävelyä. Minulla oli pieni pallo mukana ja sekin haettiin pari kertaa, mutta palautus ei ollut ihan käteen asti vaan pallo tippui eteeni tai sivulleni.
Pääsimme ohittamaan yhden koirankin joka tietysti päästettiin taas TOSI lähelle, niin että jouduin menemään aika lujaa kontakikävelyä ettei tämä toinenkin koira ollut kiinni Toran makkarassa. :S (per..le noita ulkoiluttajia, eivätkö näe että treenit meneillään!) Ohitus sujui kuitenkin hienosti vaikka Tora näkikin koiran ja jäi pariksi sekunniksi katsomaan sitä. Tuli heti kun kutsuin ja innostuneesti luokseni.
Kiinnitin huomiota Toran käytökseen kun kävelimme päiväkodin ohitse. Lapset vetivät sorapihalla sellaisia isoja autoja perässään ja niistä kuului kovaa ääntä. Lapset myös kirkuivat. Tora kulki häntä pystyssä ja heilutteli vain häntää kun meteli välillä koveni. Ei merkkiäkään arkuudesta enää.
Tavattiin päivällä naapurin rotikka ulkona. Toraa jännitti koiran koko selvästi. En antanut haistella ja kun Kurko teki sellaisen säpsähdyksen kohti Toraa, Tora väisti. Täytyisi varmaan antaa leikkiä muutaman ison koiran kanssa jossain vaiheessa.
Tänään otettiin taas häkkitreeni, 1h häkissä puruluun kera. Pientä kitinää jossain vaiheessa, mutta muuten meni hyvin.
Tänään on myös alettu puuttumaan tiskipöytää ja hellaa vasten hyppimisestä. Räminätölkillä ja se on tehty tänään jo kolme kertaa!!! Pennun etutassut alkavat kohta ylettyä vaarallisen korkealle ja muutenkin onhan tuollainen pomppiminen vasten pöytää vähän häiritsevää. Hyppikööt nyt vielä muihin pöytiin, mutta hellaa vasten hyppiminen loppui nyt. Koska Tora on aika jästipää niin en senkään vuoksi puutu nyt vielä kuin tuohon yhteen pöytään, muuten saisin olla kieltämässä koko ajan. Muut pöydät (olohuone) pidetään tyhjänä nyt sitten vaan. Vaikka äsken iltaruuan annon yhteydessä (kun laitoin ruokia kuppeihin) heitin kaksi kertaa tölkillä, ei Toralla ollut mitään ongelmia tulla tekemään sivulletulo siihen samaan kohtaan. :D Huh, huh..
Palkkaan muuten siitä kun kaikki koirat perääntyvät keittiönurkkauksesta pois siksi aikaa että saan ruuat kuppeihin.
Käytiin tuossa kääntymässä Tesoman Makuunin pihassa, syömässä purkkaa.. No, tehtiin perustreenit ja hyvin meni. Olen kaivanut tänäänkin varmasti viisi kertaa Toran suusta kaikenlaista sälää, suurin osa ehtii menemään nielusta alas ennen kuin ehdin puuttua asiaan. Enkä edes aina huomaa kun se nappaa jotain.
----------------------------
Aamulenkillä Tora oksensi aamuruokansa. En tiedä syytä, kai mahaan on mennyt taas jotain ylimääräistä. Pidin Toraa irti, se oli kyllä tosi kiinnostunut kaikesta mitä maasta löytyy taas vaihteeksi. Vasta loppulenkistä se muisti että minäkin olen olemassa. Menin pari kertaa piiloon, vaihtelin suuntia, otettiin sivulletuloja ja kontaktikävelyä. Minulla oli pieni pallo mukana ja sekin haettiin pari kertaa, mutta palautus ei ollut ihan käteen asti vaan pallo tippui eteeni tai sivulleni.
Pääsimme ohittamaan yhden koirankin joka tietysti päästettiin taas TOSI lähelle, niin että jouduin menemään aika lujaa kontakikävelyä ettei tämä toinenkin koira ollut kiinni Toran makkarassa. :S (per..le noita ulkoiluttajia, eivätkö näe että treenit meneillään!) Ohitus sujui kuitenkin hienosti vaikka Tora näkikin koiran ja jäi pariksi sekunniksi katsomaan sitä. Tuli heti kun kutsuin ja innostuneesti luokseni.
Kiinnitin huomiota Toran käytökseen kun kävelimme päiväkodin ohitse. Lapset vetivät sorapihalla sellaisia isoja autoja perässään ja niistä kuului kovaa ääntä. Lapset myös kirkuivat. Tora kulki häntä pystyssä ja heilutteli vain häntää kun meteli välillä koveni. Ei merkkiäkään arkuudesta enää.
Tavattiin päivällä naapurin rotikka ulkona. Toraa jännitti koiran koko selvästi. En antanut haistella ja kun Kurko teki sellaisen säpsähdyksen kohti Toraa, Tora väisti. Täytyisi varmaan antaa leikkiä muutaman ison koiran kanssa jossain vaiheessa.
Tänään otettiin taas häkkitreeni, 1h häkissä puruluun kera. Pientä kitinää jossain vaiheessa, mutta muuten meni hyvin.
Tänään on myös alettu puuttumaan tiskipöytää ja hellaa vasten hyppimisestä. Räminätölkillä ja se on tehty tänään jo kolme kertaa!!! Pennun etutassut alkavat kohta ylettyä vaarallisen korkealle ja muutenkin onhan tuollainen pomppiminen vasten pöytää vähän häiritsevää. Hyppikööt nyt vielä muihin pöytiin, mutta hellaa vasten hyppiminen loppui nyt. Koska Tora on aika jästipää niin en senkään vuoksi puutu nyt vielä kuin tuohon yhteen pöytään, muuten saisin olla kieltämässä koko ajan. Muut pöydät (olohuone) pidetään tyhjänä nyt sitten vaan. Vaikka äsken iltaruuan annon yhteydessä (kun laitoin ruokia kuppeihin) heitin kaksi kertaa tölkillä, ei Toralla ollut mitään ongelmia tulla tekemään sivulletulo siihen samaan kohtaan. :D Huh, huh..
Palkkaan muuten siitä kun kaikki koirat perääntyvät keittiönurkkauksesta pois siksi aikaa että saan ruuat kuppeihin.
Käytiin tuossa kääntymässä Tesoman Makuunin pihassa, syömässä purkkaa.. No, tehtiin perustreenit ja hyvin meni. Olen kaivanut tänäänkin varmasti viisi kertaa Toran suusta kaikenlaista sälää, suurin osa ehtii menemään nielusta alas ennen kuin ehdin puuttua asiaan. Enkä edes aina huomaa kun se nappaa jotain.
----------------------------
tiistai 2. joulukuuta 2008
10 viikkoa ja päivät 4&5
Lähdimme Poriin maanantaina päivällä ja tulimme takaisin Tampereelle juuri äsken. Pari päivää meni lähinnä töiden parissa, mutta tiistaina ehdittiin sentään ohitustreeneihin päivällä. Paikalla oli vain kaksi koiraa. Ohitukset sujuivat ihan hyvin. Otettiin myös kontaktikävelyä kaikki yhtäaikaa sekaisin ja luoksetulot. Hyvinhän ne sujuivat.
Toran toinen korva on ollut nyt pystyssä jo monta päivää. Kuvia ei ehditty ottamaan, toivottavasti huomenna ehtii taas.
Mitään erityistä mainittavaa ei näiltä kahdelta päivältä taida olla. Tai on, Tora ei enää hauku eikä ulise autossa lasinpyyhkijöille! :)
Toran toinen korva on ollut nyt pystyssä jo monta päivää. Kuvia ei ehditty ottamaan, toivottavasti huomenna ehtii taas.
Mitään erityistä mainittavaa ei näiltä kahdelta päivältä taida olla. Tai on, Tora ei enää hauku eikä ulise autossa lasinpyyhkijöille! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





