Harvinaista pusuttelua, juuri makkaran saaneet huulet kiinnostavat ja Josekin hyväksyy pikku lipaisun jo. :)
Kolme koiraa remmissä, harvinainen näky. Yleensä pidän vähintään Josén irti, mutta nyt en jaksanut valvoa laumaa. Tien ylitykseen menossa. Ei helppoa...
Yön aikana ei tietääkseni tullut yhtään pissaa sisälle. Herätys oli puoli kuuden aikoihin. Toran mielestä rappukäytävä on jotenkin mahdottoman hieno paikka ja se tykkää kaahata siellä. Eilen se huomasi käytävän seinässä olevan jauhesammuttimen ja kävi tutustumassa siihen. Aamupäivällä jossain asunnossa räkötti mäyräkoira. Tora haukahti pari kertaa, sanoin ai jai ja haukku loppui siihen. Olen käyttänyt nyt tuota ai jai sanaa niissä turhemman päiväisissä kielloissa ja säästellyt ä-ä äännähdystä niihin tärkeämpii tilanteisiin, joissa pennun on uskottava mitä sanotaan.
Kävimme pellolla lenkillä koko lauma. Nähtiin tuossa pyöräkin, se kiinnosti hieman. Eilen illalla poikettiin vielä Sannan ja Matinkin luona tuossa viereisessä talossa. Tora kiipesi rappukäytän portaat itse ylös.
Mitään paniikeita tai pelkoja ei ole nyt ilmennyt. Todella reipasta menoa on ollut, eikä mikään tunnu jännittävän. Pikkukivet maistuu, mutta en ole kauhesti puuttunut asiaan. Odotan, että pentu tottuu kiviin. Lumesta Tora ei välittänyt mitään.
Päivällä lähdettiin kummityttöä moikkaamaan. Toinen lapsista konttasi ovella (osaa siis kyllä kävellä jo :D) vastaan. Siinä kohtaa Toraa hieman jännitti, mutta jännitys katosi heti ja Tora kohelsi lasten kanssa koko vierailun ajan, mitä nyt lopussa väsähti. Lähtiessä vastaan tuli kävelykeppien kanssa kulkeva nainen, joka jäi juttelemaan.
Kummitytön luota mentiin eläinkauppaan, missä Tora lopulta nukahti lattialle. Ostettiin hieno tokopantakin jo...
Illalla Rami tuli Toran kanssa vartiksi seuraamaan tuntia. Tora ei malttanut pysyä sylissä vaan oli aika riehakkaalla tuulella. Muista koirista se ei välittänyt mitään. Tunnin loputtua treenailin hetken. Nyt kelpasi sekä lelu että nami. Leikittiin pentuhihallakin ensimmäistä kertaa ja sekin kiinnosti. Otettiin hyppy (1 laudan yli kävely), sivulletuloja, kontaktikävelyä, maahanmenoa ja luoksetulo. Katsekontaktia myös lelulla. Metalliesineenkin Tora otti hyvin suuhunsa.
Tora ei muuten osaa vielä liikkua ja katsoa yhtä aikaa vaan se tuppaa menemään aina istumaan ennen katsetta.
Lisään tähän vielä Kontaktikoirien keskustelupalstalla olleen kysymyksen ja vastaukseni, koska kysymys oli hyvä:
"Syötetäänkö pentua systemaattisesti kuppiin vain murto-osalla ohjeistetusta vuorokauden kokonaismäärästä, jotta sillä riittää ruokahalua palkkana tulevaan ruokaan? Siis kun pennun elohan on ekat kuukaudet (vai vuoden..?) niin täyspäiväistä opettelua aivan kaikkeen, että namia kuluu aikas lailla, olettaisin. Silloinhan se oikeastaan syö koko ajan."
Kyllä, kaikki koulutukseen menevä vähennetään ruuasta, joten kupissa ei tosiaan ruoka-aikaan ole kuin parikymmentä nappulaa veteen liotettuna. Muutenkin pyrin antamaan ruuan muualla kuin kotona keittiössä, esim. taka-ovella sisälle käskyn jälkeen palkkana ja eilenkin annoin ruuan Porissa rappukäytävässä (häiriötilassa katsekontaktia oli harjoituksen idea). Usein otan ruuan mukaan jossain rasiassa ulos ja luoksetulon yhteydessä pentu saa sitten ruuan. Näin ruuan saaminen ei muodostu itsestään selvyydeksi ja koira ei opi siihen, että ruuan suhteen pitää olla "hereillä" vain kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti