Eilen illalla, kun kuivasin vessassa hiuksia, tulivat José ja Hiski vessan ovelle seisomaan sen näköisinä, että tiesin jotain tapahtuvan olohuoneessa. Menin katsomaan. Rami oli unohtanut lautasen olohuoneen matalalle pöydälle ja Tora nuoli lautasta. Palkkasin Josen ja Hiskin ilmoittamisesta. Nyt Tora tietää mitä pöydiltä voi löytyä.
Yöllä tuli ensimmäinen kakka vahingossa sisään. Tai oikeastaan aamuyöllä. Päästin Toran puoli kuuden aikaan aamulla ulos, se kävi vain pissalla. Juuri kun olin nukahtamassa uudelleen ja mietin koskahan se on viimeksi kakannut, vahinko tapahtui. Kyllä pentu vinkaisi pari kertaa ennen asian suorittamista, mutta oletin että se on vain turhautunut kun sammutin taas valot. Otan opikseni ja tästä lähtien aamupissalla ollaan niin kauan että molemmat asiat on hoidettu.
Aamulenkki mentiin tänään kaikki kolme koiraa mukana. Kävin heittelemässä hiekkakuopalla palloa Hiskille (ja Josellekin pari kertaa, varon lonkkien kipeytymistä). Tora kohelsi mukana. Matkan aikana vastaan tuli äänistä maton tamppaus, joka oli kohtuu pelottavaa. Rattaat, tässä kohtaa upea luoksetulo irtiolevalta pennulta kun kutsuin! Sauvakävelevä mummoparvi, polkupyörä, orava, huomioliivilapsikatras rattaineen jne. Tarhan oli kävely sujui paremmin. Jännittävintä lenkin aikana oli tuo maton tamppaus. Ai niin, alkulenkistä tuli vastaan räkyttävä valkoinen pikkukoira, joka oli Toran mielestä kamala. No niin minunkin mielestäni. Teki mieli heittää heittoketjulla. Kaiken kukkuraksi mies ei viitsinyt vaihtaa edes kadun puolta vaan minä sain siirtyä laumani kanssa.
Tuhotöistä voisi mainita sen verran, että yläkertaan menevien rappusten kulma on tuntunut kelpaavan pennulle hyvin. Otollinen paikka, koska raput on suljettu verkolla ja pentua kismittää moinen. Siinä ne hampaat sitten ohjautuvat rappuun. Pitäisi yrittää puuttua asiaan jotenkin. Koska en jaksaisi valvoa rapun vieressä, ajattelin kokeilla etikkaa ja valkopippuria kunhan käyn ne ensin kaupasta ostamassa.
Päivällä lähdimme linja-autolla Koivistonkylään Ramin äidin luo. Matkan ajan Tora nukkui sylissäni eikä välittänyt mistään mitään. Pysäkillä vastassa oli myös Oona (3v tyttö), jota Tora hieman arasteli viime kerralla. Tällä kertaa Tora ei arastellut yhtään vaan oli enemmänkin kiinnostunut ja kulki häntä pystyssä Oonan kannoilla. Rappukäytävässä annoin Toran kiivetä yhden kerroksen rappuja, siinä ei ollut mitään ongelmaa. Samoin lähtiessa kolme porrasta alapäin, ei ongelmia.
Seuraavaksi menimme eläinlääkäriin, jossa tehtiin normaali terveystarkastus. Tora on rokotettu, kuulotestattu ja sirutettu Hollannissa. Suomessa annetaan silti vielä normaalisti rokotukset. Kysyin muuten mitä täisuojaa tämän ikäisellä pennulla voi käyttää, vastaus oli Stronghold. Lääkärikäynti sujui mallikkaasti. Palleja ei vaan näkynyt vieläkään ja huomasi, että niitä on sörkitty, koska Tora ei hermostunut mistään muusta käsittelystä yhtään, mutta kun peräpäätä kopeloitiin se oli hieman levoton. Vastaanotolla oli myös labradori, joka haukkui, mutta Tora ei välittänyt siitä ja halusi mennä tutustumaan koiraan. Päästin. Painoa oli 4.1kg.
Yöllä tuli ensimmäinen kakka vahingossa sisään. Tai oikeastaan aamuyöllä. Päästin Toran puoli kuuden aikaan aamulla ulos, se kävi vain pissalla. Juuri kun olin nukahtamassa uudelleen ja mietin koskahan se on viimeksi kakannut, vahinko tapahtui. Kyllä pentu vinkaisi pari kertaa ennen asian suorittamista, mutta oletin että se on vain turhautunut kun sammutin taas valot. Otan opikseni ja tästä lähtien aamupissalla ollaan niin kauan että molemmat asiat on hoidettu.
Aamulenkki mentiin tänään kaikki kolme koiraa mukana. Kävin heittelemässä hiekkakuopalla palloa Hiskille (ja Josellekin pari kertaa, varon lonkkien kipeytymistä). Tora kohelsi mukana. Matkan aikana vastaan tuli äänistä maton tamppaus, joka oli kohtuu pelottavaa. Rattaat, tässä kohtaa upea luoksetulo irtiolevalta pennulta kun kutsuin! Sauvakävelevä mummoparvi, polkupyörä, orava, huomioliivilapsikatras rattaineen jne. Tarhan oli kävely sujui paremmin. Jännittävintä lenkin aikana oli tuo maton tamppaus. Ai niin, alkulenkistä tuli vastaan räkyttävä valkoinen pikkukoira, joka oli Toran mielestä kamala. No niin minunkin mielestäni. Teki mieli heittää heittoketjulla. Kaiken kukkuraksi mies ei viitsinyt vaihtaa edes kadun puolta vaan minä sain siirtyä laumani kanssa.
Tuhotöistä voisi mainita sen verran, että yläkertaan menevien rappusten kulma on tuntunut kelpaavan pennulle hyvin. Otollinen paikka, koska raput on suljettu verkolla ja pentua kismittää moinen. Siinä ne hampaat sitten ohjautuvat rappuun. Pitäisi yrittää puuttua asiaan jotenkin. Koska en jaksaisi valvoa rapun vieressä, ajattelin kokeilla etikkaa ja valkopippuria kunhan käyn ne ensin kaupasta ostamassa.
Päivällä lähdimme linja-autolla Koivistonkylään Ramin äidin luo. Matkan ajan Tora nukkui sylissäni eikä välittänyt mistään mitään. Pysäkillä vastassa oli myös Oona (3v tyttö), jota Tora hieman arasteli viime kerralla. Tällä kertaa Tora ei arastellut yhtään vaan oli enemmänkin kiinnostunut ja kulki häntä pystyssä Oonan kannoilla. Rappukäytävässä annoin Toran kiivetä yhden kerroksen rappuja, siinä ei ollut mitään ongelmaa. Samoin lähtiessa kolme porrasta alapäin, ei ongelmia.
Seuraavaksi menimme eläinlääkäriin, jossa tehtiin normaali terveystarkastus. Tora on rokotettu, kuulotestattu ja sirutettu Hollannissa. Suomessa annetaan silti vielä normaalisti rokotukset. Kysyin muuten mitä täisuojaa tämän ikäisellä pennulla voi käyttää, vastaus oli Stronghold. Lääkärikäynti sujui mallikkaasti. Palleja ei vaan näkynyt vieläkään ja huomasi, että niitä on sörkitty, koska Tora ei hermostunut mistään muusta käsittelystä yhtään, mutta kun peräpäätä kopeloitiin se oli hieman levoton. Vastaanotolla oli myös labradori, joka haukkui, mutta Tora ei välittänyt siitä ja halusi mennä tutustumaan koiraan. Päästin. Painoa oli 4.1kg.
Rami kertoi, että Tora oli pyytänyt itse taas kakalle ulos sillä välin kun olin Josen ja Hiskin kanssa ulkona.
Muutama video päivän touhuista (kahvinkeitin porisee taustalla)
Ruoka-aika, katse ja vapautus:
Sivulletulon ja maahanmenon harjoittelua:
Katsekontaktin harjoittelua:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti