Ei -käskyn käyttöä ja pihasta sisälle tuleminen

Kirjoitan vielä erikseen ei -käskyn käytöstä. Pyrin aina siihen, että pennun elämän ensimmäiset päivät sujuisi ilman suurempaa komentamista. Hampaillessa vaihdan vain leluun tai vinkaisen, jolloin pentu kyllä irroittaa. Kynsien leikkaamiset sekä turkin harjaukset harjoitellaan pennun nukkuessa. Pihalta sisälle haen, jollei muuten tule.




Tiistaina ohitustreeneissä ollessamme (en muuten muistanut kirjoittaa tästä) Tora päätti vetää leikiksi kun yritin pyytää sitä luokse. Leikkiinkutsuasento ja pinkomista karkuun. Koska pentu ei ymmärrä kieltoa ollenkaan, sitä on vaikea pitää irti lenkillä. Sain tilanteen haltuun kutsumalla pentua iloisesti ja juoksemalla poispäin. Treeneissä ei ollut kuin yksi koira, sekin tuntui olevan liikaa. :D Ensi viikolla paremmalla käytöksellä sitten. Eihän tästä mitään tullut, mutta videosta voi katsella miten aloitan ohitusharjoitukset "vapaalla pennulla":


http://s103.photobucket.com/albums/m153/Kinkula/?action=view&current=P1080032.flv

Ohitustreenien lopuksi päästin Toran tutustumaan ohitettavaan koiraan sekä ihmiseen.





Huomasin myös takapihalla sunnuntaina, että pentu ei halua tulla sisälle ja on menossa karkuun kun haen sen sisälle, vaikka palkkaan aina kun otan syliin sekä vielä sisälle tullessa.

Pihasta sisälletulo alkoi sujumaan jo maanantaina paremmin, kun palkkasin Toran pari kertaa ruokakupilla sisälletulosta. Nyt ei tarvi enää mennä hakemaan pentua pihasta.

Johtojen puremiseen tai muun vaarallisen tai arvokkaan kohteen mennessä pennun suuhun olen käyttänyt kieltokäskynä äänettä ä-ä kertomaan että nyt menee väärin. Kiellon jälkeen olen pyytänyt pennun luokse ja palkannut. Tora osaa muuten istua ilman pyytämistä eteeni kun kutsun sen luokse. Namin se osasi ottaa sormien välistä jo sunnuntai -iltana. Etutassut tuppaavat kyllä nousemaan helposti istuessa. Mielestäni Tora reagoi hyvin ä-ä äännähdykseen.

Tiistai yönä Tora meni vessaan kun Rami oli pesemässä hampaita ja nappasi jonkun vessapaperinpalan lattialta. Rami yritti kieltää pentua ja ottaa paperia sen suusta, jolloin pentu lähti taas tekemään tätä leikkiinkutsuasentoa ja karkuun pinkomista (ei siis paniikki karkuun, vaan sellaista lällällää- touhua, ota kiinni jos saat). Rami meni perässä ja minä tietysti sanomaan että älä nyt hemmetti juokse perässä. Asiasta suivaantuneena väsäsin keskellä yötä räminätölkin ja päätin että nyt se ei -käsky sitten opetetaan lopullisesti. Teimme tilanteen uudelleen. Tora meni heti vessaan ja nappasi paperin. Rami komensi, pentu lähti taas koheltaen karkuun. Minä seison muutaman metrin päässä vessan ovesta ja sanoin ä-ä kuuluvalla äänellä ja nakkasin tölkin suoraan pennun kylkeen sen juostessa ohitseni. Samalla sekunnilla kun tölkki osui pentuun, sen korvat menivät taaksepäin ja pentu pinkoi paperi suussa olohuoneeseen pelästyneenä. Myös paperi tippui matkalla suusta. Menin rauhallisesti mutta nopeasti keittiöön ja kutsuin pennun luokseni, se tuli salamana. Pyysin istumaan ja palkitsin. Pentu palautui välittömästi. Tämän jälkeen teimme saman uudelleen. Pentu meni heti vessaan ja nappasi paperin lattialta! (jääräpääkö? :D ) Rami komensi, ei tehoa, pentu lähti juoksemaan karkuun (pelleillen) paperi suussa. Juostessaan ohitseni sanoin ä - ä! Paperi tippui heti suusta ja pentu tuli eteeni istumaan. Palkitsin ja totesin että ei - käsky on nyt alustavasti opetettu. Olin todella tyytyväinen pennun käytökseen, siihen että se palautui räminätölkistä heti ja siihen, että sen toimintakyky oli muutenkin oikein hyvä koko homman ajan.

Ei -käsky opetettiin siis kolmantena päivänä pennun saavuttua. Tänään uskalsinkin pitää pentua ilman remmiä juuri tämän vuoksi ulkona irti. Pentu yritti kyllä mennä mm. väärään pihaan, jolloin sanoin normaalilla äänellä ä-ä ja kutsuin luokse. Toimi!

Räminätölkistä vielä. Laitoin pari pikkukolikkoa tölkin sisään, jotta se ei ole painava ja pitää silti meteliä. Teippasin tölkin pään, jottei ole terävä. Heitto ei ollut sellainen paiskaus vaan kevyt ja tarkoitus oli alunperin heittää pennun jalkojen eteen, mutta kylkeen se sitten osui. Mielestäni on parempi tehdä asiat kerralla selväksi, kuin aloitella "heittelemällä vaikka lankakerällä". Vesipulloa en käyttäynyt, koska tilanne oli siihen epäsopiva.

Tuskin pentu Ramia uskoo tämän jälkeen, mutta uskoopahan ainakin minua ja se nyt on tärkeintä. :) (Rami parka..)

Tänne vielä yksi lisäys:

En kutsu pentua nimellä, jos minulla ei ole tarjota sille palkkaa. Tässä vaiheessa en siis koskaan käytä pennun nimeä, ellei siihen yhdisty palkka. Huomasin tuossa että kuvaa ottaessa ainakin Rami käytti pennun nimeä ja vihellystä saadakseen sen pään kääntymään kohti kameraa. Tämä on huono, koska tuosta pentu oppii vain ettei nimellä ole merkitystä. Tuskin Ramikaan enää näitä keinoja käyttää, koska pidin taas ärsyttävän saarnan asiasta ulkona. Otetaan mieluummin huonoja kuvia. :)